Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Aleksandra Lesonen. Vojačunkoški: tuttavuštumini uškomattomah luonnonihmeheh
Aleksandra Lesonen
Vojačunkoški: tuttavuštumini uškomattomah luonnonihmeheh
Karelian Proper
New written karelian
Kešän
lopušša karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran ošallistujat jatettih omie matkoja Karjalan muan eri puolie myöten .Tällä kertua tuttavuššutamma teitä uškomattomah luonnonihmeheh – Ala-Uikujovella olijah voimakkahah ta kauneheh Vojačunkoškeh .Mieli nähä šen , pitäy lähtie Segežan piirin Vojaččuh .
Monissa matkaoppahissa Vojačunkoškie šanotah Karjalan runollisimmakši paikakši – šen rannoilla intuo ečittih runoilija Gavriil Deržavin ta kirjailija Mihail Prišvin .
Mainintoja košešta löytyy jo keškiajoista , noin 1500-luvulta alkuan ihmiset ihual’tih košen voimua .Istorijan oppikirjoista myö kaikin muissamma petkuttajua Valeh-Dmitriita (Griška Otrepjevie ).Hänen šotajoukon rosvojen jiännökšie voitettih juuri Vojačunkošella .
KOŠEN KOLME HUARUA
Košen yksi nimistä on Vojačču (ven .Vojets’ulvoja koški ), kumpasešta tuli šielä ilmeštynyön Vojačču (ven .Nadvoitsi ) -kylän nimi .
Ennein koški oli nellän metrin korkie , vejen pauhu oli verratoin ta kuulu 18 kilometrin piäššä .Kirjutetah , jotta 1600-luvulla kyläššä oli 26 muanruatajien taluo , kirikkö ta papin talo .1700-luvulla košen vierellä ilmešty melliččä .
Ennein košen vesi oli voimakkahampi , še jakautu kolmeh huarah : Mel’ničnii , Sredinnaja pad’ ta Tolčeja .Melničnii-huaran yllä rakennettih melliččä , mistä tuliki šen huaran nimi .Tolčeja-huaran vierellä oli Vojačun kaivokšen šurvoja ta huuhtoja tehaš .
Vuosina 1742–1783 kylän lähellä toimi Vojačun kaivoš , mistä šuatih kuparie Aunukšen kaivoštehašta varoin ta enšimmäistä venäläistä kultua .Juuri šilloin šiinä kävi runoilija Gavriil Deržavin .
Košen lähellä Vienanmeren-Itämeren kanavan šulkujen vierellä šeisou muistitaulu , kumpasešša on kirjutettu , jotta Vojačun kaivoš on 1700-luvun tuotannollini muistomerkki .Šiitä šuatušta malmista oli šulatettu yli kuuši tonnie kuparie .
1900-luvun alušša luonnon kirjallini taitomualari , kirjailija Mihail Prišvin omissa tevokšissah ikuisti Vojačunkošen ta koko alovehen .Hänen muistuo vielä kunnivoitetah Vojačun pos’olkašša .Peruštuon kerättyh ainehistoh Prišvin kirjutti kirjoja Karjalašta .
LUONNON TA IHMISEN YHISSYŠ
Nykyjäh Vojačunkošešta jäi vain Sredinnaja pad’ -huara .Vaikka nykyjäh še huara ei ole niin voimakaš , kuin Valeh-Dmitriin rosvojen aikoina , ka še missänä tapahukšešša ei vähennä košen kaunehutta .
Koški on luonnonkaunis ta ihana .Šiih voipi kaččuo kahešta näkökulmašta .Valokuvaukšellisin näkökulma tulou još on mahollisuš noušša košella ta istuutuo vejenlašun reunalla .Tuntehet ollah unohtumattomie .
Šanotah , jotta kulettuo 500 metrie alemmakši pitin joven virtua matkuaja löytäy rannalla muuratun valkien tähen ta pikkusen näkyjän kirjutukšen “Stalin ”.Še on muisto Vienanmeren-Itämeren kanavan rakentajista .Juuri Vienanmeren-Itämeren kanava muutti Vojačunkošen ulkonäkyö vuotena 1933.Uikujärvi , min lähellä on Vojačču , nouši yli kuuvvella metrillä .Uikujoki šai uuvven nisan .Tolčeja-huaran paikalla on nyt kanavan šulku , a Mel’ničnii-huara on kuivan .
Pos’olkašša voipi nähä ijäkši uinonnehie Vojačun al’umiinitehtahan putkie , vielä kaunehie vaikka melkein tyhjie taloja Stalinin empiiri -tyylissä , Leninin muistopaččahan , voimistelijan epätavallisen veššokšen stadionin vierellä , Vienanmeren-Itämeren kanavan šulun .
Wikipedijan tekstin mukah , vuosina 1929–1930 Vojačušša oli Solovetskin vankileirin ošašto , a myöhemmin peruššetih Vienanmeren-Itämeren leiri , kumpasen piätehtävänä oli juuri Vienanmeren-Itämeren kanavan rakentamini .
Nyt Vojačušša nykysen ojennušlaitokšen korkien betonišeinän takana šilmäh pistäy kirikön pienenkokoni kultani kupoli .Šemmoni uškomattoman luonnon ta ihan tovennäkösen ihmisen yhissyš .
Vojačunkoški: tuttavuštumini uškomattomah luonnonihmeheh
Karelian Proper
New written karelian