Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina MIRONOVA. Oma valgei valdaine
Valentina MIRONOVA
Oma valgei valdaine
Livvi
New written Livvic
Andilahan
svuad’buitku omale muamale
Suuret passiboizet , naine kalliz armoizeni ,
Kaiken kazvindoinaigazis , hyvyizissy ,
Kuijo ylen puaksuh kerdaizet (i ),
Sarvunalaizin unuizin magavuttelid (i ).
(Otettu hääitkus U .
Konkka , P .Lukina , N .Onegina 1968 vuvvel Dessoilas F .M .Žitnikovaspäi ).
Svuad’bu ammuzes aijas oli suurennu tapahtumannu nuoren neidizen da brihan elaijas .Paiči nuorii sidä täytty vägie vuotti kogo rodukundu , kogo kylä kuččumattah kerävyi svuad’bah da sidä vesselästi piettih nedälin luguh .
KULDAINE AIGU
Tytöt da brihat ruvettih neijistämäh da brihastamah jo 14-16 vuodizinnu .Se heijän mieles oli elaijan parahannu aijannu .Pajolois da joigulois brihastandua sanottih “kuldaizekse ajakse ”, libo “luadnoikse pajoaijakse ”, libo “čomakse sulhaisaijakse ”, libo “kadrilliaijakse ”.Neijiständiä puaksumbah kuvatah svuad’buitkuvirret , se on “nuorukkaizet iloaigaizeni ”, “nuorukkaizet vuakloaigaizeni ”, “ihalmot igäizet ”, “iz’umnoit igäzet ”, “kaunehet igäzet ”, “kuldazet igäzet ”, “kullanpuhtahuon igäzet ”.Elias Lönnrot Kalevalaeeposas kirjuttau täs aijas omah luaduh : “Valkie on kesäinen päivä , // neitinvalta valkeampi ” (Kalevala , 1999.S .71-72).
Nuoret tahtottih teriämbäh löydiä vastineh da puuttuo miehele da naimizih .Ei sudre sanottu : “Vesillä venosen mieli , tytön mieli miehoilah ”.Ennevahnas 22- vuodistu tyttyö jo sanottih vahnakse , händy nagrettih da nimitettih vahnakse tytökse , vahnakse neičykäkse libo neizakakse libo isänpenkin istujakse libo harakan akakse .Nengomale tytöle sanottih , gu “kašša hartiella happanou ” libo “kassu kadaine , perze pedäjäine ”.Dai 25- vuodezeh naimattomah brihah kačottih pahal silmäl , gu häi aigoin aigah ei akkua ottanuh .Sidä kirruttih brihamiehekse , igäbrihakse .Toiči rahvahan suus sai kuulta , gu “Akatoi elos ku kellotoi lehmy ”, “Akatoi elos ku löylytöi kyly ”, “Аkatoi elos ku päčitöi perti ”.Mies akattah buitegu ei ole tävvelline mies .
Karjalazis perehis annettih miehele dai naitettih ezmäi vahnembii tyttärii dai poigii .Ga toiči nuorembat ei voidu vuottua omua vuoruo .Sit sanottih , gu nuorembi velli libo sizär jätti vahnemban vellen libo sizären “čuurukaššalii kandamah ”.
Neijiständän da brihastandan ruavonnu oli eččie ičelles pättävy sulhaine libo andilas .Jogahine tahtoi puuttuo parembah bohatembah taloih , sanottih , gu “parembi on mennä miehele pogostan puul migu meččykylän miehel ”.Ga toiči kätty vastah ei voidu panna da mieldy myö tuli köyhän taloin neičykkäine libo briha .
EI ČOMAL ROŽAL VOIDU SYVVÄ
Andilahan čomus ei olluh edusijal , sanottih “Čomal rožal čupukkua ei pasteta ” libo “Ei čomal rožal voidu syvvä , eigo tuhmal savie survota ” libo “Kauneuves ei ole palkittu , eikä ruumuuves sakotettu ”.Ga tuhmua yksikai ei tahtottu , sanottih : “D’ogahizel pidäy olla čoma ” libo “Neidizii kačotah piälöi myö da brihoi jalgoi myö ”.Kaunehus toiči oli tärgiembi maltuo olla koin emändänny : “Kaunis on kattila tulella , vaikka vettä kiehukohoon ; kaunis on emäntä kotona , vaikka ilman istukkoon ” libo “Čoma pidäy olla , päčil i šittukkah ”.Kaunehuon periä puaksuh kylän brihat toravuttih .Sanottih , “Ken čoma , sit tora ”, libo “Kaunehuon tähden on kylä kyndysilleh , miero varbasilleh ” libo “Čoman rinnal čökittäy ”.Kaunistu da nenäkästy tyttyö toiči nagrettih : “Älä kohise čomuttu ”, “Čoma čupus , nenä n’upus ”, “Čoma on silmien smuttii ”.
Oman kylän nuorižo nägi toine tostu ruavos .Primietittih da sanottih , gu sit on kačo neidine näbei , ruadau kui värtin vieröy ”.Tytöl pidi maltua ruadua kaikkii kodiruadoloi .“Ei čomal rožal voidu syvvä , taboi tarvitah ”, “Ei čomal rožal voidu syvvä , hot huonozel da juodazel ”.
Erähät ebäiltih , maltaugo kaunis tyttö kois šeimie : “Ei kaunis kaskel jouvva , vereväine vierdämäh ” libo “Ei čomii kattilah panna , eigo nägo äijän rua , kaunis kaskie polta ”.
Vahnembil lapsien yhtehmenendy ennevahnas oli buitegu talohussobimus , pereh vuotti tytös uuttu ruadajua pereheh .A nuoret brihat vastinehtu eččijes kačottih , ongo häi boikoi , nerokas , ruadamah ravei , puhtasverine da čoma , gu rungu olis hyvä , iče terveh da verevy , tukat pitkät , tyttyö sidä parembua ni pie ei .
BES’ODAH MENNES PIÄ VEMBELES
Ku tyttö rubei neijistämäh da briha brihastamah ‒ nägyi heijän sovis .Tavan mugah , brihat sivottih vyödälyksel vyön , pandih piäl žilietty da paikku kaglah .Konzu briha ezmäzen kerran iče kyndi pellon , häi pani jalgah kruasitut štanit .Tämän nähtyy jo kylän rahvas primietittih , gu briha on valmis miesruadoloi ruadamah da syöttämäh omua perehty .Tyttö neijiständän aigua pani piäl čomemban ferezin da pitkän peredniekan .Tukat pletti kassah da pani sih lentan .Peredniekku ozutti , gu tyttö on valmis lapsii suamah , a kassu – gu häi on koskematoi .Rahvas sanoi , gu neijiständän aigua neidizel pidi olla kullas da šulkus , sovat piäl uvvet , hyvät .Nenga tyttö brihoi muanitteli da ozutteli , gu häi on valmis miehele menemäh .
Nuorižo mielihyväl kävyi kyläpruazniekkoih da bes’odoih .Oldih naisbes’odat , kudualois akat da neičykkäzet ruattih käziruadoloi .A oldih yhtehizet bes’odat , kudualoih kerävyi nuorižo vesseliä pidämäh .Niidy piettih vuvven ymbäri .Tavan mugah talvibes’odat zavodittihes peldoruadoloin jälles , enimytten Pokrovan jälles da piettih niidy Pyhälaskussah .Bes’odua piettih joga päiviä , libo suovattu toiči jäi välih .Erähät sanottih , gu välih jiädih suovattu da pyhäpäivy .Toizis kylis sanottih , gu piettih bes’odoi tossargen , nellänpiän da pyhänpiän .Kerävyttin mihtahto taloih , puaksuh leskitaloih , toiči mendih riiheh libo kylyh .Talois pidi maksua , maksettih tytöt dai brihat , brihois otettih 10 kopeikkua , tyttölöis – viizi .Tyttölöil jälles bes’odua pidi perti hyvin kabrastua .Jogapäiväzeh bes’odah tytöt otettih mitahto käziruado , kuožali lopunke , a pruazniekkupiän tuldih muite .Tyttölöil enne lähtendiä pidi kois kyzyö vahnembil , suago mennä bes’odah .Tuatto da muamo laskijes sanottih : “Mene Jumalanke !Pie omua iččie !”
Brihat joga päiviä bes’odoih ei käydy dai ruaduo kerale ei otettu .Hyö tuldih da mielespiettävän tytönke rinnale istavuttihes , vardoittih händy , pagizuteltih .Enimytten brihat tuldih bes’odan lopus , sit vaste ruvettih pajoloi pajattamah da tansimah .
Nedälin päivil tytöt da brihat istavuttihes eri čuppuloih , a pruazniekoin aigua jo istavuttihes puaroil .Istuttih laučoil , ikkunoinpiälyzil , parembannu kohtannu oli suuri čuppu .Sinne , suureh čuppuh , oli mieli puuttuo kaikil .
Maltua pidi bes’odas olla , ei suannuh nimidä pahua ruadua .Rahvas sanottih : “Ei ole bes’odas muidu , gu minä iče da kuldaine kassu ” libo “Pes’odah mennes piä vembeles , a ruadoh mennes ku kukšin rippu ”.
Pruazniekkubes’odois oli äijy rahvastu , tuli nuorižuo lähikylispäi .Sendäh puaksuh jagavuttih omih da vierahih .Osobi oldih vierahat brihat , toiči vierahien brihoinke torattih , omua vägie ozutettih .
Tyttölöil ei suannuh toran välih tulla .Vie rahvas sanottih , gu tytöl ei suannuh andua brihal kätty , ei suannuh hänel silmih kaččuo .Kaikkien aigah ei suannuh brihoinke paista .Ga yksikai pidi vesselänny olla , pajattua , kižata .Yhtelaigua pidi olla kunnollizennu dai boikoinnu .
Kezäbes’odoi sanottih kižoikse libo gul’ankoikse , vikse sendäh , gu net oldih pihal .Tytöt puaroil čomis ferezilöis käveltih pihoi myöte , sit jällespäi tuldih brihat .Neidizet da brihat jagavuttih puaroih .Ezmäi astutah bohatembat puarat , lopus – köyhembät .Erähät tytöt toiči gul’ankan aigua kuuzin kerroin vaihtettih sobii .
Vahnembat vähembäl ruatutettih tyttölöi da brihoi , gu heil olis aigua kävvä bes’odah .Toiči vahnembat iče käydih bes’odoih nuorii kaččomah .Mužikat dai akat kurkistettih bokaspäi da paistih nuoris .
Nuoret täytty vägie varustuttih gul’ankoih .Erähät primietittih , gu tytöllyö varustanduaigua tullou toine tyttö – ei kadrillih kučuta , gu tullou briha libo mužikku – illal rubiet tansimah .Puarattah jiähä oli huigei , nagretah .
Nedälikse-toizekse tytöt dai brihat käydih ad’voih toizih kylih rodnilluo .Sie hyö avvutettih taloiruadolois da ečittih ičele omua puarua .Toiči talois oli kaksi-kolme nuordu .
Neičykkäzet varustettih ičele priduanoidu .Bohatemban taloin vahnembat annettih omale tyttärele priduanoikse lehmy libo lammas , sobua (pluat’t’ua , paidua , jallaččimii ), astieloi , postelisobii .Ken midä voi , se sidä andoigi .Priduanoittah oli huigei tyttyö jättiä .
MIERO VUOTTI UUTTA KUUTA
Miero vuotti uutta kuuta ,
Kylä päivän nuosendoa ,
Miepä vuotin minjoavani ,
Miepä vuotin minjoavani ,
Nouse sorsa soutamasta ,
Nouse sorsa soutamasta ,
Nouse ilman nostamatta ,
Ylene ylenemättä .
Pole jalka portahilla ,
Toini poikkipuoliselta .
Assu hanhen askelilla ,
Taputa tavin jaloilla .
Notkuta nuoret nisatki ,
Niin kuin tuores tuomenlatva .
Tahi kasvava kataja ,
Tahi kasvava kataja .
Eipä veijo tyhjin tullut ,
Eipä veijo tyhjin tuullu .
Eikä ratsu jouten juossu ,
Eikä ratsu jouten juossu .
Notkuta nuoret nisatki ,
Niin kuin tuores tuomenlatva .
Tahi kasvava kataja ,
Tahi kasvava kataja .
Miero vuotti uutta kuuta ,
Kylä päivän nuosendoa ,
Miepä vuotin minjoavani ,
Miepä vuotin minjoavani .
Anopin pajo neveskiä vuottajes
Oma valgei valdaine
Livvi
New written Livvic