Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Čirone čirotti kielen opaštujilla
Source:
Oma Mua. № 33, 2018, p. 8
Čirone čirotti kielen opaštujilla
Karelian Proper
New written Tver
Šuomenkarielazet mielehel’di tullah opaštumah tverinkarielua da tunnuštuačemah rahvahanke. Viiješ kerda Tverin universitetašša 15.–18. elokuuda on pietty karielan kielen kursut. Tänä kežänä oli pagina- da kul’turakursa "Tverinkarielan čirone", kumbazeh tuldih karielan kielen šuaččijat Šuomešta da Germanijašta. Kaikkiedah oli 12 opaštujua. Kursut valmisti universitetan opaštaja, tverinkarielan kielen Lindu-kluban preda L’udmila Gromova da nuoret kluban ruadajat Julija Jegorova, Anastasija Runtova da Irina Komissarova. Opaštujat šuadih uuven L. Gromovan paginakursa-kniigazen "Pagauta milma karielakši". Kaiken aijan meilä čirotti čirone! Kaiken aijan myö pagizima, lauloma da vaštuačima tverinkarielazinke. Šuomalazet jo tietäh: Tverin Karielašša hyvin vaššatah gostie. Miän grupašša oli kakši kursuloin "veteranua" – Martti Malinen da Markku Vähätalo tuldih opaštumah tverinkarielua kolmannen kerran. Viizi opaštujua oldih Šuomen ahijepiskoppa Leonke tuomašša kelluo Vasilkovan kyläh Stanislav Tarasovan časoun’ah vuotena 2016, da šilloin piätettih vielä konža-olgah tulla Tverin Karielah. Nuori puara Gamburgan linnašta da nellä ristikanžua Šuomešta tuldih enžimäzičči da ves’ma miellyttih tverinkarielazih. Universitetašša opaštuma karielan murdehin eruo, tverinkarielazin paginatabua, lugima tekstoida da runoloida opaššundakniigašta, Karielan šana -leheštä, lauloma viržilöidä. Pagauttamah meidä tuldih Julija Jegorova da Irina Komissarova. Julija pidi opaššannan tverinkarielazin frazeologizmoista: pagizima keškenäh, ken on tulišuu naine, šulašanane mieš, čirozešta hallattu tyttö da muuda. Irina šaneli omih Van’a-diedoh da Dun’a-buaboh näh, kumbazie hyvin tunži da kävi gostih Šuomen akademikka Pertti Virtaranta. Ildapuolella olima gostissa Pyhän Katerinan naizin namas’terissa. Meidä rahmannoišti vaštai Igumenija Iulianija, šaneli ikonoih näh, šyötti namas’terin ildazella. Lihoslavl’an Karielan rahvahan muzeissa meidä vaštai direktora Jelena Romanova. Karielazin taboih da oman perehen eländäh näh šaneldih muzein ruadaja Ol’ga Panina da hänen buaboh Zoja Jefremova. Lapšin ansambl’a "Vihmane" ihaššutti hobiezella kantelehen iänellä. Tyttözet šoitettih da laulettih karielast’a virtä ylen šomah. Stolan tagana oli paginua, piiruada da lauluo. Šuomalazet opaštujat laulettih tverinkarielazen Oma randa -virren, kumbazen opaššuttih urokoilla. Matka jatku Zaluazinan kyläh. Karielazissa perehissä oli tuašen äijä paginua da hyvä murgina. Kylän bibl’otekan ruadaja Ol’ga Svetogorova šaneli lugijoih da omah ruadoh näh. Ieššä oli yö Tolmačun s’olan karielazissa perehissä da Karielan piiruan Kalitka-pruazniekka. Jagauduma kolmeh pereheh. Kozlovin kodih mahtu šeiččimen gost’ua. Pereheššä šäilytetäh karielazin eländätabua: paissah karielakši, emändä Aleksandra mahtau hyvin emannoija, paistau piiruada, izändä Viktor pidäy huolda koista, žiivatoista, da čolista. Kylyššä oli magie löyly, tuli äijä hyviä mieldä, illalline jatku moni čuasuo. Paginat da laulu karielan kielellä ei loppiečettu yöh šuat. Šuovattana huomnekšešta kučču miät gostih Tatjana Zotikova, Tolmačun bibl’otekan vanhembi. Tänä piänä bibl’otekka šai tverinkarielazen runolijan Stanislav Tarasovan nimen. Vainka enämmän paistih hormiksi, opaštujat maltettih, midä oli. Monet heistä tunnettih runoliju da lugiettih hänen Oma randa-kniigua. Tämän jälgeh läksimä maršimah s’olan keškuštašta Kalitka-pruazniekkapaikalla. Avai pruazniekan Lihoslavl’an rajonan vanhembi Natalija Vinogradova. Keräydy moni tuhattua rahvašta. Gost’ua oli Karielan tažavallašta, Belorussijašta, kakši kieligruppua Šuomešta (yksi miän da toine Irina Novakan) da äijä rahvašta tuli kaikelda Veniäldä. Pruazniekalla oli kaikkie! Voičči kaččuo koncertua, istorijallista ožutandua švedoin da veniäläzin torah näh, konža karielazet lähtei pagoh Veniällä, voičči opaštuo tancuimah, šoittamah kantelehella. Midä vain himotti, kaikkie voičči oštua pruazniekalla! Murginalla mänimä uudeh karielan kahvilah, kummas’t’a pidäy Tolmačušša nuori Vlasovin pereh. An’aemändä varušti meilä karielazie šyömizie, sul’činua, juablokkada šuurimapiiruada. – Tunduu, što tiälä karielan hengi eläy! tämä mieli jäi Kalitka-pruazniekan jälgeh. Pyhänäpiänä Tverissä meilä oli vielä opaššundapäivä, ildapuolella kävimä Katerina II matkakoissa, čurizima Volgua myöten. Šuomalazet opaštujat šanottih, što otetah keralla uutta tieduo kieleštä da äijän hyviä iloista mieldä tverinkarielazista. Kuuluttih šanat: "Nägiečemmä! Vaštuačemma!" L’udmila Gromova, Tverin linnan tverinkarielazin kul’turnoin avtonomijan preda, Karielan šana -lehen redaktora.