Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Tatjana Berdaševa.
Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 3
Source:
Oma mua. № 41, 2021, p. 10
Tatjana Berdaševa
Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 3
Karelian Proper
New written karelian
KARJALAN RANNIKKO: MURMANSKIN ŠEUTU
Kunne mänimä, tuaš löysimä iččie Karjalašta, vaikka myö ylittimä Murmanskin alovehen rajan. Šelitän tämän erikoisuon: šuurin oša meij än tutkimušmatašta oli Murmanskin alovehen Kantalahen piirissä, mi oli vuoteh 1938 šuaten Karjalan ošana, ta Vienanmeren Kemistä Kantalahteh leventyjän rannikon ošua šanotah Karjalan rannikokši.
Näijen paikkojen enšimmäisinä eläjinä oltih saamelaiset, šiitä tultih venäläiset ta karjalaiset. Myöhemmin etnistä rikkahutta täyvennettih šuomelaiset, udmurtit, valkovenäläiset ta ukrainalaiset. Haluosin kiinittyä erikoista huomij uo pomorien kanšanryhmäh, kumpasella on oma erityini kanšallistunneh ta erikoini elämäntapa. Pomorit ollah merenrannan eläjie. On paremmin šanuo, jotta pomorit ollah mereštä eläjä kanša. Ei ole kummallista, jotta tällä alovehella meitä kostitettih vain kalalla, mähnällä ta kalakukoilla.
Eri aikoina tutkij at käytih ranta-alovehella kirjuttamašša ta tutkimašša paikallisien eläjien kieltä ta perintehie. Kakši kertua Kalevala-eepossan luatij a, kielentutkij a, folkloristi Elias Lönnrot kävi šeuvulla. Helsinkin yliopiston enšimmäini šuomen kielen professori ta uralilaisien kielien tutkimukšen ta etnografi jan alkuhpanij a Matthias Castrén vieraili Kantalahen piirissä. Šeuvulla tutkimušmatoilla oltih Armas Väisänen, Alfred Kilman, Leonid Kapitsa, Vladimir Nikol’skii ta monet muut. Meistä tuli tämän perintehen jatkajie.
Tiälä meij än joukkoh liityttih Venäjän tietoakatemij an Karjalan tietokeškukšen ruatajat ta meijän porukka huomattavašti šuureni. Tapasima Kantalahešša tutkij an Julij a Litvinin ta etnologij an ošaš ton aspirantin El’vira Džiošvilin. Muutoman päivän piäštä ryhmäh liityttih ni etnologij an ošašton nuo ri tutkij a Sergei Minvalejev ta liäkäri šekä kanšanliäketiijon tutkij a Georgii Kurov.
Myö elimä Knäšöin kyläššä ta joka päivä šuorittima šieltä matkoja nuapurissa šij outujih elinpaikkoih. Myö elimä opaštajan ta kotišeuvun tutkij an Nikolai Bogdanovin šuurešša kakšikerrokšisešša ta vierahanvarasešša talošša. Nikolai tuli meij än oppahakši ta kulettajakši.
Kešäkuun 17.–24. päivinä myö kävimä Zelenoborskissa, Podtaibolašša, Lesobiržašša ta Zatonissa (nyt še on Zelenoborskin oša), Kantalahešša, Kolvitsašša, Zarečenskissa šekä Koutajärvenpiän ta Koudan kylissä. Myö tallentima monie elämäntarinoja ta fantastisie juttuja, kumpasih ihmiset iče ušottih. Tämä on arvotointa materialie, mitä onnistuma tallentua kaikin mahollisin keinoin – ottima valokuvie, kuvasima ta kirjuttima muistihpanoja. Nyt, ajan kuluttuo myö järješšämmä niitä tietoja ta puitto tuaš myöššymmä vuuvven 2021 lumettomah kešäh.
NIKOLAI BOGDANOV – OPAŠTAJA KNÄŠÖIN KYLÄŠTÄ
Nikolai Bogdanov tapasi meij ät hänen kotih johtajalla tiellä. Myö vähäsen ekšymä ta totta šanuon olima väšynyitä pitäštä matašta Nilmilahešta Zelenoborskih. Halusima rutompah piäššä perillä ta vähäsen levähtyä.
Nikolai yštävällisešti otti meijät vaštah. Šamoin šelvisi, jotta hiän on hyvä kertoja. A meilä oli mukava kuunnella kaikešta. Myö äij än kyšymä uškomukšista ta starovieroista. Nikolai Bogdanov tovisti, jotta vanhauškoset elettih tällä šeuvulla. Esimerkiksi hiän esitti dokumentin, kumpaseh Knäšöin kylän pappi kirjutti, jotta Bogdanovin pravoukko ei tullun riähkien tunnuššukšeh, šentäh kun oli starovierana. Ta monilla paikallisilla eläjillä oli šemmosie asiekirjoja.
Nikolai muistau lapšuošta (še oli 1960-luku), jotta uškovaiset kellänä ei kerrottu šuhtautumisešta uškoh. Hiän eli šilloin Puašman meččäpos’olkašša. Mieš muistau, jotta vanhat naiset šalasešti keräyvyttih moliutumah. Nikolain ukon čikko ta toiset ämmöt äšen iče kaššettih lapšie. 1930-luvulla Knäšöin kylän kirikkö pantih kiini ta šiitä luajittih klubi. Nikolai Bogdanovin pravoämmö ta hänen pereh konšana ei käyty täššä rakennukšešša. Paikkua piettih häpienä. Hyö piätettih käyvä venehellä Koudan kylän Nikol’skajakiriköššä. Matka šinne oli yli 20 kilometrie. 1700-luvun alušša rakennettu Nikol’skaja-kirikkö toimi 1960-lukuh šuaten. Šen rakennuš on šäilyn täh päiväh šuaten. Nyt kiriköllä on myönnetty puuarhitektuurin muistomerkin nimi ta še on lisätty kulttuuriperintöjen listalla.
Vanhauškoset kirikköh ei käyty: hyö piettih ikonij a koissa ta šielä luvettih malittuja. Nikolai Bog danov kerto, jotta hänen ukon čikon, vanhauškosen Marja Nikulinan talon kiukuašta löyvettih kerran kakši vanhua oprasua. Ne oltih pahašša kunnošša ta yhen niistä Nikolai anto kunnoššettavakši. Spesialistit tovissettih, jotta tämä ikoni on vanhauškoni. Šemmosie esinehie ahkerašti šäilytetäh.
Oli tapahukšie, ei vain Nikolailla, jotta oprasoja varaššettih. Ihmiset kerrotah, jotta 1990-luvulla ikonij a varaššettih rikeneh: vietih pois taloista ta hauvoilta.
Oli muitaki kertomukšie, jotta oprasoja šuatih jälelläh. Nikolai Bogdanovin mukah kerran Arhipovin perehen vanhan talon korjauštöij en aikana uuši omistaja löysi dokumenttij a, valokuvie ta vanhan šuuren ikonin. Yhteyštietoja Arhipovin heimolaisih ei ollun, ta šilloin talon uuši isäntä toi löyvöt Bogdanovilla, šentäh kun tiesi, jotta Nikolai harraštau kotišeuvun istorij ua. Vanhoissa valokuvissa oli äij än paikallisien eläjien kuvie. Opaštaja julkaisi ne internetissä. Murmanskin alovehen Mončegorskissa eläjä naini Marij a kirjutti, jotta valokuvissa on hänen ukko Juakko Arhipov, vaikka niissä ukko oli vielä poika.
Nikolai Bogdanov anto löyvöt jälelläh perehellä: valokuvat, dokumentit ta oprasan. Šelvisi, jotta Marij an elämä ta ammatti on liitytty ikoniloih. Hiän on ammatillini oprasojen mualuaja ta entistäjä, kumpani voipi omin käsin restauroij a perehellä kallehen esinehen, mi onnekši ta hyvien ihmisien tevon anšij ošta oli šäilyn.
Nikolai taričči meilä lohta ta mähnyä. Oli lohen kutuaika, ta kalua oli äij än joka talošša. Erähänä päivänä mie maltoin, jotta en jakša enyä šyyvvä mähnyä. Kalua valmissettih eri keinoin. Milma eniten miellytti höyrykala, šuolattu kala šekä kalakeitto.