Texts
Return to review
| Return to list
Iivan da viizas lammas
history
November 18, 2022 in 16:52
Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Elettih hierus ukko da akku. Heil oli pieni poigu Iivan. Yhten kerran lähtiettih muamo da tuatto linnah da sanottih Iivanale:
– Myö lähtemmö linnah, ostammo sinule kringelin. A sinä kačo lambahii, ku net ei juostas nikunne.
Iivan sanoi:
– Minä kačon lambahii, kuni työ oletto linnas.
Ajettih tuatto da muamo linnah, a Iivan lähti pihale paimendamah lambahii. Iivanal oli ystävy, kudai ei kuunnelluh muamua, nimidä ei ruadanuh, vaiku kižai pihal.
Tuli häi Iivanalluo da sanou:
– Läkkä kižuamah.
Iivan vastuau:
– Muamo da tuatto käskiettih minuu paimendua lambahii, kuni hyö linnas ollah.
– Läkkä, muamo da tuatto ei tiijusteta. A konzu hyö tullah, sinä jo kois roittos.
Himoittau Iivanale kižata, kaččou häi, ku lambahat seizotah rauhasti, da sanou:
– Läkkä!
Meni Iivan kižuamah. Sil aigua yhty lammastu rubei juotattamah. Meni se meččäh eččimäh jogie. Menöy lammas da pajuo pajattau. Vastah tulou hukku.
– Terveh, kunnebo menet? kyzyy hukku.
– Terveh, menen eččimäh jogie, vastuau lammas.
– Minä sinuu syön, sanou hukku.
Viizas oli lammas, hot pienigi, da sanou:
– Ku himoitannou sinule syvvä minuu, ga syö. Vaiku enne peze käbälät.
– Kusbo minä voin pestä käbälät? kyzyy hukku.
– Minä tiijän, kus sinul voibi pestä käbälät, läkkä minunke, minä ozutan sinule, vastuau lammas.
Lammas vedi hukan kläpčällyö da sanou:
– Pane tänne käbälät, net iče pestähesgi.
Hukku pani käbälät kläpčäh, kui lammas käski da tartui. Kuni lammas oli mečäs, Iivan tuli kodih da kaččou, yhty lammastu ei ole da rubei itkemäh:
– Midä minä muamale da tuatale sanon?
Itki, itki, kuni ei ovvostannuh: pidäy mennä eččimäh lammastu.
A lammas, konzu hukku tartui kläpčäh, meni pagoh.
Astuu Iivan meččiä myöte da eččiy lammastu. Astui, astui häi, kuni ei nähnyh vastah juoksijua lammastu. Ihastui brihačču, otti lambahan yskäh da toi kodih. Työndi häi lambahan karjah, a iče meni kodih. Sit tuldih muamo da tuatto. Hyö kyzytäh Iivanal:
– Paimenditgo sinä hyväzesti lambahii?
Huigei rodih Iivanale, da häi sanoi kaiken toven.
– Moločču, ku sanoit toven, sanoi tuatto da ei ruvennuh čakkuamah poigua.
A muamo andoi hänele kringelin. Sit aijas Iivan ainos kuundelou muamua da tuattua, avvuttau heidy kodiruadolois.