Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Tatjana Berdaševa. Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 6
Tatjana Berdaševa
Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 6
Karelian Proper
New written karelian
TAIKAHAUKI
Murmanskin alovehen
yksi mukavimmista paikoista , missä myö kävimä tutkimušmatalla , oli Kolvitsa-kylä .Enšimmäisie mainintoja Kolvitsašta löytyy 1500-luvun aikakirjoista .Karjalaiset tultih šinne elämäh 1800-luvun lopušša .Meijän himotti löytyä Kolvitsašta enšimmäisien eläjien jälkiläisie ta šuaha tietyä , onko karjalan kieli šäilyn kyläššä .Onni oli meijän puolella ta myö löysimä kakši karjalaista , kumpaset paissah muamonkielellä .Kyllä , hyö oltih jo hopien ijän ihmisie , ka kerrottih meilä toveštah mielenkiintosie tarinoja .Yhen niistä mie kerron teilä .
Galina Bel’ai kerto meilä tämän tarinan .Naini on šyntyn vuotena 1940 ta on varma , jotta hänen šuvušša oli šiirtolaisie Vienan Karjalašta .Naini pakajau karjalan kielellä lapšuošta ta pakajau melko hyvin , ka pakinašša ušein käyttäy venäläisie šanoja .Galina Ananjevna pahekšiu , jotta hänellä on vähän kieliharjotteluo .Kyläššä ei ole ketänä , kenen kera hiän vois paissa karjalakši .
Galina Ananjevna on kanšallisuoltah karjalaini , ka hänen elämäntavan mukah häntä voipi kuččuo niise pomoriksi .Naini on taitaja kalaštaja , ta nytki hiän käypi merellä purjehvenehellä tr’oskua kalaštamašša .Miehet kyšytäh häneltä neuvuo , konša on paraš aika männä kalalla .
Galina Bel’ai näyttäy meilä kalenterin ta šanou :
– Kaččuot , täššä on kuukalenteri .Käytän šitä ta tiijän , konša on aika kalaštua .
Galina Ananjevna kerto meilä kauhien tarinan , kumpani tapahtu järvellä , a myö kirjuttima šen hänen šanojen mukah .Pienenä tyttönä hiän läksi muamon kera venehellä kalaštamah Valkie-jovella .Šiih jokeh lohi noušou kutomah , šentäh hyö lähettihki juuri šinne .Äkkie hyö nähtih šuuren hauvin .Kala makasi vejen pinnalla maha ylähäkši .
– Mie šanoin muamolla : "Muamo , muamo , kačo , tuošša on niin šuuri hauki !" A kun myö šoutima lähemmäkši , vesi niin kuin alko pyörie venehen alla , ta veneh alko männä šuppiloh .Vesi nousi melkein venehen laijalla .Muamo šouti venehen peräššä .Hiän hypähti ta kapšutti jalalla , ta šano mimmosie lienöy taikašanoja .Ennein ihmiset tiijettih , mitä pitäy šanuo šemmosešša tilantehešša .Šiitä muamo šano : "Lähemmä nyt ruttoseh pois täštä paikašta .Tiijätkö šie , mi še oli ?Šehän oli vetehini !Še vois vetyä meijät vejen alla ".
Galina Ananjevna kaččo meih ta lisäsi :
– Še toveštah oli !Vetehini veti meijät .Varmašti še muuttu hauvekši .Šiitä ajašta alkuan mie ušon , jotta vetehini on olomašša .
Myöki alkoma uškuo , ta mitein tämmösien kertomukšien jälkeh voisima jiähä uškomatta .
– A mitein mamma kučču šitä karjalakši ? kyšyin mie lopušša .
– Vetehisekši , vaštasi kertoja ta lisäsi : – Kolvitsan järveh on äijän rahvašta hukkun . Varmašti šillä on mitänih voimua .
TA KALAŠŠUKŠEŠTA
Keškikešällä 2021 oli uškomattomašti äijän kalua .Še oli šuuri onni joka kalaštajalla , kumpani kalašti Vienan Karjalan ta Kuolan niemimuan jokiloilla .Niin äijän kalua šielä ei ollun ammuin .Kyttyrälohta šai ammultua jovešta huavilla .Yhellä kerralla šai pyytyä huavih viisi-kuuši šuurta kalua .Voittako kuvitella , kuin äijän kalua voipi šuaha yheššä päiväššä ?
Kalašualis tuškin mahtuis yhteh jiäškuappih .Kešällä jiäškuapit tuotih šuorah joven rannalla , missä vilkkahat kalaštajat pyyvvettih kalua .Rannalla ašetettih telttoja ta niissä elettih .Šieläki kalaštajat puhattih kaloja .Paha haju , into ta epyälömini šemmosešta kalaššukšešta – kaikki tämä tuntu ilmašša .Mie en tietän , mitä ajatella šemmosešta kalaššukšešta .Kyšymykšie oli äijän : Mitein še vaikuttau ekologijah ?Mitä mieltä paikalliset eläjät ollah , jotta rannalla tuli niin äijän kalaštajie ta kalua ?Tapahtuko šemmoista ennein ?Mitä tiälä on oikiešti tapahtun ?
Meijän tutkimušmatka oli šamana aikana kun oli kyttyrälohen kutuaika .Joka talošša meitä kostitettih kalalla ta mähnällä .Kalua oli niin äijän , jotta šitä myötih 150 rupl’alla yheštä kalašta .Še on vähempi kuin kakši euruo puoleštatoista tai kahešta kilošta .
Paikalliset kalaštajat ruttoseh täytettih omat varaštot ta ei enyä kalaššettu .Vereštä kalua šyötih kyllitellen , a jiävytetty kala ei ole niin makie , šentäh šitä varuššettih Uuteh vuoteh šuaten , enyä ei tarviče .Eryähät vierahat kalaštajat pyyvvettih kyttyrälohta vain mähnän takie : hyö puhattih kalua ta šiitä heitettih še rannalla .Paikalliset eläjät kyllä šanottih šitä ankarakši .Niise hyö valitettih , jotta kun kutuaika loppuu ta vierahat kalaštajat lähetäh pois joven rannalta , ni paikallisien pitäy järještyä talkot ta šiivota roškua rannalta .Paikalliset eläjät niin vaivuttih vierahista , jotta meitäki ei joka talošša otettu vaštah hyvällä mielin .Kylissä ihmiset tahottih elyä rauhašša .
Mintäh kalua oli niin äijän ?Ajatuš kyttyrälohen šopeutumisešta Vienanmereh šynty jo Neuvoštoliiton aikana 1950-luvulla .Šitä varoin kyttyrälohta tuotih tonnittain kalatehtahih .Eri vuosina laitokšista tuli 6–36 miljonie kalanpoikaista mereh .20 vuuvvešša onnistu šuavuttua kyttyrälohen keštäjyä populatijuo . Nykyjäh šen elinympäristö leveni Norjah šuaten länneššä ta Jenisei-jokeh šuaten itäššä .Äšen Islannin jokiloista löytyy kyttyrälohta .Ruttoh kašvaja ta agressiivini kyttyrälohi voit häiritä näijen paikkojen perintehellisie lohilajija .Šen takie kyttyrälohen pyytämini ei ole vuarallista .Šitä ei olis pitän olla tiälä ollenkana .Näin idejat toteuvutah meijän elämäššä , ka niijen tuloš ei ole aina hyvä , toteuttamisella on oma hinta , kumpani pitäy makšua .
On mukava , jotta šemmoseh filosofija-ajatukšeh mie lopetan oman kertomukšen .
Lumetoin kešä: matka Karjalua ta Murmanskin alovehta myöten. 6
Karelian Proper
New written karelian
–
–