Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Aleksandra Lesonen. Vesivoimala Köynäš-košella

Aleksandra Lesonen

Vesivoimala Köynäš-košella

Karelian Proper
New written karelian
VOIMALAN RAKENTAMINI
Konša loppu Šuuri Isänmuallini šota, Vuokkiniemen kylän eläjät ruvettih myöštymäh omih kotiloih evakošta ta rintamalta.
Pikku hil’l’ua elämä kylissä rupesi kunnoštumah.
Kolhosit ruvettih noušomah jaloillah, ka niissä ei riittän kaikkie: työvoimua, šiivattoja, kyntömaita, šähkövoimua. Vuokkiniemen entiseštä voimalašta, šahalaitokšešta ta toisista taloušobjektiloista ei jiänyn mitänä paičči muistuo.
Huomuan, jotta šähkö tuli Vuokkiniemeh vuotena 1929, konša Lammašjärven rannalla oli ašetettu diseliašema, kumpani anto šähkyö. Ka nyt tuli aika toteuttua kyläneläjien unelmiekäyttyä Köynäš-košen voimua ta rakentua šielä vesivoimalan, kumpani antaiski šähkyö.
Šanašta asieh. Vuuvven 1946 alušša viijen kolhosin jäšenien kokoukšešša oli piätetty rakentua vesivoimala Köynäš-košella. Vesivoimalan rakentamiseh otti ošua viisi kolhosie: Vuokkiniemen "Vartijopaikalla", Tollonjoven "Šäje", Pirttilahen "Kalaštaja", Venehjärven "Ruataja", Ponkalahen "Uuši tie". Ašeman projektitöitä šuoritti Selektrotrest, mi aktiivisešti toimi šovan jälkeh.
Ruatuo oli ylen äijän, vet kolhosien jäšenet alotettih rakennuštyöt ihan alušta. Rakentamisen hinta oli yli 360 tuhatta rupl’ua. Valtijo kannatti projektie ta anto šiih rahua.
Vuuvven 1946 šulakuušša Vuokkiniemen eläjän F’odor Mihailovič Remšun joholla alettih valmissušruavot. Oli tovellah vaikie, kaikki rakennuštyöt ruattih käsin, tekniikkua vet ei ollun. Työt alettih hiekan ta rakennušmaterialien varuštamisešta ta varapuan rakentamisešta. Še oli lopetettu oraškuun enšimmäisekši päiväkši. Šiitä piti šuorittua ašeman pohjan panomista ta räjähytyštöitä, kumpasie niise tehtih omin voimin, ilman lisäapuo, šentäh kun spesialistija ei riittän.
Vesivoimalan pohja oli pantu vuuvven 1947 elokuušša. Šen ajan vaikeukšista kerrotah ne tiijot, jotta hirret (yli 300 kappalehta) piti viijä mečäštä Vuokkiniemen šahalaitokšella ta šieltä jälelläh meččäh Köynäš-košella. Vuuvven 1947 talvikuukši vesipuan ta turbiinikomeron rakentamini oli lopetettu. Ruavot oltih ylen jykiet. Yli 300 kuutijometrie hiekkua oli viety rakentajien voimin käsikärryillä, toista tekniikkua ei ollun.

VESIVOIMALAN TOIMINTA
Šiitä alko ruavon uuši vaihe.
Kyläššä šähkölinjan vetämistä varoin piti kuatua puita, kaivua kuoppoja pylväkšie varoin ta ašettua niitä. Näissä hommissa joka päivä ruato noin 30 ihmistä.
P’otr Stepanovič Remšujev muisteli:
Konša Tollonjoven kyläššä vejettih viimeni šähkölinjan kilometri, niin kyläššä ei jiänyn yhtänä ihmistä, ken ei ottais käteh kirveštä tahi toista ruatokaluo.
Ruatoh otettih ošua kaikki: nuoremmat ta vanhemmat, jokahini omien voimien mukah.
Ruavon lopputehtävänä oli varuštehienturbiinin, generattorin ta toisien materialienkantamini tevollisuškentällä ta niijen ašettamini. Koškeh šuaten oli luajittu autotie, kummaista myöten viimeistä tekniikkua šiirrettihki.
Vuuvven 1949 Šuuren Šajekuun vallankumoukšen päiväkši Vuokkiniemen ta Tollonjoven kylät šuatih Köynähän vesivoimalan šähkyö. Näissä kylissä šytty šähkövalo. Vuokkiniemeššä rupesi toimimah šähköni šahalaitoš, šähkömelliččä, šähköjauholaiteh ta toiset varuštehet. Näin Köynäš-vesivoimala anto šähkyö kylien tarpehih yli kymmentä vuotta, kuni kolhosit ei oltu yhissetty yhteh Uhtuon sovhosih, mi tapahtu vuotena 1960.
Tietyšti vesivoimala oli rakennettu kylyä varoin vaikeina aikoina, konša rakennušmaterialija ta ammatillisie spesialistija ei riittän. Myöhemmin voimalašša ilmešty vikoja ta še rupesi rikeneh rikkoutumah. Vesivoimalašša oli ašetettu 50-kilovattini generattori, ka šen voimua ei riittän kylän tarpehih. Šuunnitelmissa oli ašettua kahta kertua lujempi generattori, šilloin olis mahollista käyttyä šähkyö kaikissa laitokšissa. Ka rahua uuteh generattorih ei löytyn.
Šiitä oli piätetty ašettua Vuokkiniemeššä diseliašema šamah paikkah, missä še oli ennein šotuaLammašjärven rannalla. Köynäš-košen vesivoimalan ruato oli lopetettu ta še oli purettu.