VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Peša Ruočin paginoi. Räččinsellän Gauroi löyhki

Peša Ruočin paginoi. Räččinsellän Gauroi löyhki

Livvi
New written Livvic
Räččinsellän Gauroil oli vai vähäččäne muallistu eluo. Sidä hänel kerdyi vai pitky pardu da akkah Okulin. A, olin unohtua, štobi olihäi hänel vie mökki. Se oli pieni kui "varbuzen häkki", kui erähäs laulus lauletah. Sit oli vai yksi perttine da segi puolikse muah uponnuh. Ei olluh "kukkuo kurizijua, eigo kanua kuakattajua". Vaskistu brujua hänel kuitengi oli nybly da ristu. Čut vai en unohtannuh sanuo, što olihai hänel vie tuohine torvigi.
Vai tua köyhys ei Gauroidu huolestuttanuh, eigo häi omua köyhyttäh liigua ezih ni tuonnuh. Hänen mieles joga paikas pidi "hot’ suudu viäristiä da omuadah puolustua". Häi uuvves paikasSavosni kui ei voinnuh paikkukundalazil myöndiä, štobi häi kodi-Karjalas oli elännyh bobulinnu. Ei, bohattua eläjiä häi näytteli da suurdu ižändiä.
Kerrangi ku eräs savolane ižändy kyzyi Gauroil, mingälane taloi hänel oli ennen elettävänny, ei Gauroi sanois segavunnuh.
A taloi, velli, oli minul kerrassah hyvä. Tiä harval sellastu nägöö. Kolmekerroksine se oli. Alimbas kerrokses näyteltih elävii-kuvii, keskimäzes kerrokses oli kuuzi huonehtu da kuhn’u, mis minä akan ker elin, a ylimbäzes kerrokses elettih Läskelän firman piiripiäliköt da prikaššiekat. Taloin vieres oli suuri ogrodu. Sie kazvoi omenua dai juablokkua, oli nagristu dai pačoidu, hernehty dai pabuu. Ogrodan peräl kazvoi erähii segahedelmypuuloi. Ei olluh tarvis mennä puodih ostamah magiedu kai saimmo omas ogrodas.
No, oliko Gauroi-isännällä siellä kotipuolessa jo traktorikin? kyzyi ielleh savolane nuaburi.
Voi veikkone, olihai niidy kaksigi. Toizel ruavoimmo kodiruavot, a tostu lainaimmo kyläh.
Näidy paginoi parastah taratelles ajoi sen taloin pihah präškehen ker traktori.
A mibo neče on? kyzyi Gauroi, ku häi kačahtih ikkunah.
Ka, sehän on tuon Syrjänkylän Miettisen Fergusson-traktori, eikö Gauroi ole ennen sellaista nähnyt? kyzyi savolane ižändy.
Vai traktori se on, en olluh sidä enzinägemäl traktorikse tundie, ku tua on ylen vanhanaigune kapistus. Meil Salmis traktorit oldih jo muga kehittynnyöt, što ne käydih adomivoimal. Ei tarvinnuh muudu kui Okulinuatuada minun akkuapidiä silmäl. Häi sidä adomivoimua kehitti da traktorin pidi käynnis.
Täs kohtas Okulin kačahtih Gauroih vihazesti, vikse musti sen, ku häi yksin sai kuokkie kartohkumuadu sil aigua, ku Gauroi piendarel pilvekses magai.
No, kun Gauroi-isännällä oli niin suuri talo ja maatila, niin paljonkohan teillä pidettin karjaa, esimerkiksi lehmiä? kyzyi savolane nuaburi.
Ga, yksin lugien niidy oli kaheksankymmen piädy minun hallindas, vastai Gauroi.
Vai oli teillä kahdeksankymmentä lehmää käsittävä karja, sehän on suurenmoista! kummasteli bohattu savolane ižändy. Gauroi kergii jo röyhistiä rynnästy ku samal kuuli, što hänen endine räččinselgyläne nuaburi, Närhin Johor, kudai satui tulemah pertih da kuulemah Gauroin löyhkändän, sanuo plakahutti:
Tottu on midä Gauroi sanoi.
Tovestah hänel oli kaheksankymmen lehmiä hallindas, ku häi näit oli meijän kyläs paimoi.
"Voi ruskei kudžu!" ajatteli Gauroi, vai ei häi Johoral nimidä virkkannuh. Sih aigah vie köyhy jaksoi tirppua da vaikastuo, hos kui olis "omat koirat purtu".
Kuitengi hänel juohtui mieleh, što olisko Johoral jiännyh kadehus mieleh, ku häi sillos sai juosta suoloi da kangahii moizen lehmykarjan peräs.
A, pidäyhäi minun vie täs mainita mindäh Gauroil oli se tuohitorvi. No, tietysti jogahinehäi nygöi jo huomuau, što puunjuuripletin ker se kuului sih aigah paimoin virgumerkkilöih.