Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Guščina Viola . Työ kultua myöten kävelettä. 1
Guščina Viola
Työ kultua myöten kävelettä. 1
Karelian Proper
New written karelian
Vienan kylät
oltih kaunehien järvien ta koškisien jokien rannoilla .Melko šuuret elinšijat paikallisien eläjien šilmissä näytettih pienehköiltä ."Meijän kylä oli pieni , kolmisenkymmentä taluo oli ".
Kylih kuuluttih huuttorit , niissä oli toko kolmin-nellin taloin .Kontokin lähellä oltih huuttorit Kammarivuara , Ilvešvuara , Šuojärvi ."Huuttorilla kun elimä , ni kaikkie šuattoma ", muissellah šielä eläjät .
TALOJA AŠETETTIH KAHELLA POLVELLA
Varallisen karjalaisen elošijašša šuatto oli talo , kyly , aitta , liävä sarajan kera , talli , poroaitauš , riihi kuomenon kera , huas’s’at .Talon luona oli kakšin ta kolminki kaivoloin : juomavesi -, pešuvesi - ta karjua varoin .Vielä oli i hetteitä .
Tavallisešti talošta ulompana oli kakši peltuo : rukehella ta osralla .Pellon pivuš oli yksi kilometri , leveyš 50 metrie .Peltojen välillä luajittih šyvä oja , mihi issutettih šakieseh pajuo , jotta šuojata kylvöt lähišoijen vilušta :
"Pajukošša še i koira šekou , a ojavaršista manšikkua šankottain keräsimä ".
Lähempänä taluo oltih potakkapellot , pikkaraiset kakra - ta nakrispellot .
Hiršitalot oltih šuuret , niissä yhissyttih šaman katon alla elintai taloušrakennukšet ."Ei tarvinnun viluh männä ".
Taloja oli tapana ašettua kahella polvella : pojalla ta punukalla .
Nuapuri-Šuomen vaikutukšešta 1915–1916 vuosina elintalojen šeinie ruvettih vuoruamah ta rakentamah erikseh liäväštä , sarajašta ta tallista ."Uuteh mallih , Šuomen tapah ".
Šuomen mukah taloja krassittih öljyh tahi tärpettih ševotetulla mualilla .
Eryähät talon luo noššettih kakšin kylyin , ušiemmiten ilman šinččie .Talvikyly oli taluo lähempänä .Rahvaš toko pal’l’ahin jaloin ta vähällä vuattiella juoksi pirttih .A kešäkyly luajittih järven rannalla .
Aitat oltih tilavat , kakšikertaset .Niissä piettih vil’l’ua , šuolakalua , šientä , marjua , lihua .
ENNEIN PEREHET OLTIH ŠUURET
Melkein joka isännällä oli riihi kuomenon kera , ne voitih olla 12–15 metrie pituset ta kuuši-kahekšan metrie leviet .Riihen kiukuata lämmitettih toko koivusilla tahi huapasilla haloilla , jotta tervan haju ei tarttuis vil’l’ah .
Korkeissa (viisi-kuuši metrie ) ta pitissä (15–16 metrie ) osra - ta ruishuas’s’oissa oli 16–18 riukuo ."Peltuo oli äijin tai vil’l’ua oli äijin ".
Tuulimelliččöjä ei ašetettu , šentäh kun pohjosešša Karjalašša oli äijän koškisie jokija , kumpasissa hyvin toimittih vesimelličät .Eryähillä oli i kakšin vesimelliččöin : "Kešällä yksi oli kuivamašša , a toisella puitih ".
Heinyä piettih pellolla heinälavošša , hiršien välissä oltih melkoset ravot .Potakkapelloilla oli kakšin-kolmin kuopin .
Vesirannašša oli venehsaraja .Šen toisella kerrokšella piettih verkkoja ta muita kalaššušvehkehie .
Ennein perehet oltih šuuret .Tunnetulla starinoiččijalla Marija Mihejevalla oli 14 lašta .Luušalmešša Garmujevin pereheššä oli 24 lašta ."Garmujevie löyvät muailman eri nurkissa ".
Vienankarajalaisissa kylissä šanotah : "Nuorin lapši on perehen šuurin uarreh ".
Vanhat karjalaiset muissellah :
"Venäläisie ei ollun 1917 vuoteh šuaten , kaikki oltih karjalaiset , a šiitä šuomelaiset ", "venäläiset tultih vallankumoukšen jälkeh "."Venäjän kieltä rupesima opaštumah šovan jälkeh .
Ennein šotua emmä šuattan venäjäkši paissa : meilä šitä ei tarvinnun ".
KAIKKIE IČE ŠUATETTIH RAKENTUA
Mitä piti , kaikkie iče šuatettih rakentua .Hyvin tarkkaseh valittih meččyä rakennušta varoin .Otettih parašta maštopuuta : 6–8 metrie korkevuisie , 40–50 šenttisie tyveštäh .Talon pohjahirret ašetettih tuohen piällä , kumpani kiännettih šalvokšen šiämeh 3.–4.venčan korkevuolla .Šiihi liitettih kolmen-nellän venčan korkevuini šisäpenker .
Lattiet pantih kuivista hiršistä , kahekši leikatuista .
Katto pantih yksikertasešta veštolauvašta , šen kuartuva puoli oli kešeššä , jotta vesi paremmin valuis .Lautoja luajittih 30–40 šenttie pakšusista hiršistä , kumpasista otettih vain keški , a pakšut laitapuolet veššettih pois ."Šemmoni katto ei lahon eikä vuotan kaikkien imehekši ".
Jälešti vain talon alavenččoja vajehettih , ne lahottih , šentäh kun karšinašša šäilytettävistä potakoista lähtöy myrkkyö .Ylävenčat konšana ei lahottu .
Moničči taloja rakennettih kolvešta – pistyh kuivanuošta kuušešta tahi männyštä .Kolvipuu oli läpeheš tervani , ruškienvärini .
KIUKAIJEN LAT’T’AMINI
Kiukua luajittih pliittakiveštä .Niissä oli piisit , kumpaset pimieh aikah valotettih pirttie .Kiimasjärviläiset otettih pliittakivie kiukuata varoin šuolta , lähellä N’uokkajärvie .
Pliittoja lat’attih , niin kun halkuo , jotta rekeh enämmän šopis .Paikalliset eläjät korkiešti arvoššettih šitä pliittua , šanottih tulenkeštäjäkši .
Šuojärven huuttorilla kiukaita lat’attih rautamalmen pliitoista , niitä šuatih ojan pohjašta .Ne kiukuat šeisottih hyvin pitälti .Kun yheššä huonehešša lienöy ollun kiukua , ni vierellä olija huoneh lämpisi erikoisen laittehen avulla .
Vienankarjalaisien taloissa kiukuat oltih kummalliset : ylin oša oli kaitasempi , šiitä alahakši še leveni rappusien luatuh .A iče kiukua oli levie .Kiukuanšuu oli pieni .Myöhemmin kiukuah ruvettih kutomah hellua šuuren koropan kera , minne hajut keittyässä veti .Kiukuašša šuatto olla šuora - tahi kylkilämmityš , ta oli vielä röyrijä , jotta vetäis paremmin pahalla šiällä .
TALO ELÄY TAVALLAH
Vienan Karjalašša oli äijän hetteitä .Vettä kannettih korennoilla korvoloissa .Monet tiijettih talojeh läššä hetteitä .
Koštamukšen Kylmäsenvuarahuuttorin eläjä N .I .Kivisalo (š.1927) muisteli , jotta kuušivuotisešta alkuan jo tienasi kantamalla vettä hettieštä matkamiehillä , kumpasie kulki toko heijän huuttorin kautti .
Šiitä makšettih yksi kopeikka , a eryähičči annettih i enämmän .
Juoma -, kyly - ta muih tarpehih vettä otettih kaivoloista .Ne oltih šalvokšen keralliset , vettä ammullettih šankolla .
Pohatat talot oltih ne , kellä oli šuuret muatilat šekä ne , kellä oli paja ili kauppa .Šamoin pohatoissa taloissa oli viisin-kymmenin lehmin , kakšin-kolmin heposin , vielä lampahie ta poroja .Pistojärven , Tiiron , Ohtan ta Šalmen "ruatajilla muamiehillä oli kaikkie riittäväšti ".
Keškivarasilla oli kolmin-viisin lehmin , yksi heponi .A köyhillä – pari lehmyä tahikka ei lehmyä , ei hepoista .
Eryähie köyhie joutu šyöttämäh koko kylän voimin ."Myö elimä köyhäseh : oli konša yksi , konša kakši lehmyä .
Tuatto , velli ta čikko käytih tienestissä Murmannin rautatien rakennukšella .Matattih aštumalla korpie .Hot’ köyhäh elimä , a kaikkie oli : maituo , lihua , kalua ".
Työ kultua myöten kävelettä. 1
Karelian Proper
New written karelian
"
"