Texts
                                            
        
            Return to list
            
                    | edit | delete | Create a new
         
            | history
            | Statistics            
            | ? Help            
        
        
        
            
            Karjalan ilmasto
         
        
        
                
        
        
        
                
                
                
                
                
                
                
                 
            
Source:
 
        Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu 8-9 kl., 2021, p. 82-83
        
                
        
               
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    
                
        Karjalan ilmasto
        
        
        Livvi
                
New written Livvic
                
      
             Karjalan ilmasto on muuttui ilmasto meri- da mannerilmaston välil. Karjalan lähäl ollah Baltiekkumeri, Vienanmeri da Barencevan meri, sendäh ilmu Karjalas on liijakse kostei, puaksuh vihmuu libo panou lundu da siä on vaihtelii. Midä lähembi pohjazespäi suveh, sidä enämbäl vihmuu da panou lundu. Vuvves keskimiärin on 150-170 päiviä, konzu ilman keskimiäräine päivän kostevus on enämbi 80%. Enämbi puolii kaikis vuvven päivis ollah pilveksizet. Karjalas enimälleh tuulou suvespäi da lounaspäi. Vuvven keskimiäräine ilman lämbötila on 0 astettu pohjaizes da 3,5 astettu lämmiä suves. Pakkaskuu on viluvin kuulois, sen keskimiäräine ilman lämbötila on 9-13 astettu pakkastu. Heinykuu on lämbevin kuulois, sen keskimiäräine ilman lämbötila on 14-17 astettu lämmiä. Kaikis viluvin päivy oli pandu merkile vuonnu 1940 Anuksenlinnas, silloi ilman lämbötila oli 54 astettu pakkastu. Kaikis lämbevin päivy oli vuonnu 1972 Puudgas, silloi ilman lämbötila oli 36 astettu lämmiä. Vuonnu 2010 Anuksenlinnas  oli pandu merkile sama ilman lämbötila kezäl. Talvi Karjalas on pitky da viluvin vuvvenaijois. Se algavuu kylmykuus da loppehes sulakuus. Lumi sulau sulakuun lopus, yhtelläh pohjaizes erähinny vuozin lundu on vie oraskuun loppupuolel. Kezä Karjalas on lyhyt, se algavuu oraskuun lopus libo kezäkuun allus. Pohjaizes se algavuu myöhembä, kezäkuun puolivälis. Sygyzy Karjalah tulou elokuun (loppu) libo syvyskuun (algu) da kestäy kaksi kuudu.