VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Valentina MIRONOVA. Rahvahan kirjuttajan Juakko Rugojevan mustokse

Valentina MIRONOVA

Rahvahan kirjuttajan Juakko Rugojevan mustokse

Livvi
New written Livvic
Jos lauluni lakkaan kalevalaisen
ja parempiin paikkoihin riennän pois,
tarttukoon kieleni kitalakeen,
etten sanaakaan sanaan sitoa vois.

Lupaus 26.04.1976-22.09.1980

Tänävuon Karjalan rahvahan kirjuttajal da runoilijal, Ven’an Federatsien arvostetul kul’tuurualan ruadajal Juakko Rugojeval täydys 105 vuottu.

Mies oli roinnuhes Kalevalan (endizen Uhtuon) rajonas pienes Suojärvi-kyläs. Häi rakkahal kävyi školah, kus kyläläzii lapsii opastettih ylen hyvät opastajat: suomen kielen da literatuuran opastai Matti Pirhonen, käziruavon opastai Aatami Rossi, matemuatiekan opastai Ilmari Toikka da muut. Aatami Rossinke lapset opastuttih luadimah erilazi ezinehii. Juakko valmisti ičelleh viulun da myöhembäh soitti sil simfouniiorkestras. Vie 16-vuodehizennu Juakko rubei kirjuttamah pienii suomenkielizii kerdomuksii da runoloi, työndi niidy painettavakse Petroskoih da Leningruadah.
Školan loppiettuu nuori mies piäzi opastumah Petroskoin opastajien instituuttah vastevai avatul literatuuran tiedokunnal. Korgeiškolan piätarkoituksennu oli valmistua opastajii školih niškoi. Juakko tiägi jatkoi kirjuttamistu, häi oli literatuururuadajannu tazavallan eri lehtilöis.
Juakko Rugojevan tevoksien piätiemoinnu oli oma roindumua da oman čupun rikas rahvahanrunohus. Häi puaksuh otti omih tevoksih sidä, midä lepsennu da nuorete oli kuulluh omas kyläs: tavallizen rahvahan paginluavun, sananpolviloi da sananpiälöi. Runoloisgi puaksuh kuului rahvahan pajonluadu. Iče kirjuttai musteli: "Minä ainos elin suarnumuailmas. Talviilloil niidy kuului omas kois libo susiedoin talolois. Niidy saneltih internuatas, meččykodazis, kalas olles, mečästäjes dai heinarrel. Vie sillos, konzu talvel riel viettih heiniä libo kezäl ajeltih venehil. Pajot, sananpolvet, sananpiät da arbaitukset oldih ainos jogapäiväzes paginas, niidy myö ni huomannuh emmo. Kuulin minä eeppizii runoloigi, niidy pajatti Tatjana Perttunen da erähät muutgi Uhtuon muan runonpajattajat".
Jo jällespäi Juakko rubei keriämäh tiedoloi tundiettulois runonpajattajis, ezimerkikse, ečči tieduo Arhippa Perttuzes. Opastundan aigua Juakko enzimäzen kerran kävyi ruadomatkah, silloi korgeiškolan opastujii tiedomiehet mielihyväl otettih kerale keriämäh rahvahanrunohuttu. Omii ruadajii vastevai järjestetys Karjalan tiijollizes kul’tuuruinstituutas (nygözes Kielen, literatuuran da histourien instituutas) ei täydynyh. Kirjuttamistu oli äijy, ku maltajua rahvastu oli joga kyläs. Opastajat hyvin tiettih karjalan kieldy, sendäh heis oli ihan pättäviä abuu täh dieloh. Ku Juakko oli vienalaine, händy työttih Vienan Karjalah. Nenga kezäl vuvvennu 1937 häi kävyi Rugojärven da Tunguon piirilöih. Ruadomatku kesti 19 päiviä, kuduan aigua häi pani tallele Rugojärven piirin yheksäs eri-igäzis kirjahmaltamattomas miehes da naizes 17 eriluadustu tekstua. Niis oli 13 suarnua, sen ližäkse pajuo da častuškua.
Suarnat oldih ylen pitkät. Juakko kirjutti niidy kynäl hyväl kirjutusluavul. Se ei ole moine tavalline dielo kirjuttua kynäl suarnua kerdojan peräh. Rahvas ku rubieu suarnua sanomah, se kerdomus vai jatkuu, eihäi sidä sua azettua da ni kyzyö midätahto kohtua toistamah. Toizen kerran yksi sama kohtu jo toizil sanoil puaksuh on sanottu.
Jogahizes kerdojas Juakko kirjutti nimen dai sugunimen, ijän, kirjahmalton. Tiettäväine, heidy ennepäi Instituutan tutkijat nevvottih, kui pidäy ruadua da midä tieduo kerdojis on pandavu mustoh.
Toiči omih käzikirjutuksih Juakko on pannuh huomaučuksii, ku kerdojat omas puoles midätahto ližättih paistes libo ruvettih pajattamah ven’an kielel.
Tunguon piiris Juakko pagizutti 38 hengie da kirjutti 106 tekstua: enimyten suarnoi, välil tiedohussanoi, svuad’bupajoloi, pitkii pajoloi da častuškoi.
Materjualoin kaččojes nägyy, ku nimidä vaigevuttu kielen puoles Juakol ei olluh, kai tekstat ollah ellendettävät, toiči ei ole vaiku šuapku-merkilöi kirjaimil. Erähis tekstois häi on piirdänyh omii kuavoi, vikse konzu suarnois libo pajos yhty samua kohtua pajattai rubei pajattamah mondu kerdua peräkkäi, Juakko luadi merkin da kirjutti vaiku muutettuloi sanoi.
Sygyzyl ruadomatkas tulduu Juakko kirjutti pienen Karjalaisesta kansanrunoudesta -opastuskirjutuksen Vienan Karjalan rahvahanrunohuoh näh. Ruavon piätarkoituksennu oli kirjuttua eriže eri fol’klouran lajilois, merkitä niilöin eričyksii. Sen ližäkse Juakko kirjutti, kui vois kerätä rahvahanrunohuttu. Jo enzimäzen matkan jälles hänel oli omii mielii täs dielos. Hyvän huomaičuksen häi luadi kirjuttajih näh: "Karjalazil omal kielel on suuri kul’tuurukerros. Tädä ainehistuo voibi käyttiä kirjukielen luadijes. Tuliel aijal ilmestyy uuzii tekstoi, kudualoi kirjutetah nuoret kirjuttajat".
Toizen kerran Juakko kävyi ruadomatkah talvel vuvvennu 1939, talviloman aigua. Sit jo häi keräi ainehistuo omas roindukyläs Suojärvel. Piätarkoituksennu oli löydiä uuzii rahvahanrunohuon tiedäjii. Kaikkiedah Juakko pagizutti nelli nastu, kolme niis kuuluttih Rugojevan suguh. Juakko kirjutti muamas, sizäres da t’outas yheksä svuad’bupajuo da viizi suarnua. Sen ližäkse häi pani tallele pitkii pajoloi karjalan dai ven’an kielil, erilazii arbaituksii da sananpolviloi. Pahakse mielekse ei ehtinyh kirjuttua kaikkie, midä omat sugulazet tiet tih, omis käzikirjutuksis häi vai merkičči, kui äijän suarnua tiezi jogahine pagizii. Nämmä käzikirjutukset ollah jo toizenmoizet, gu Juakko kirjutti tekstoi kirillizil kirjaimil. Vikse sendäh, ku tazavallas samal aigua ruvettih käyttämäh jo tostu kirjaimikkuo. Nämii tekstoi on jygiembi lugie, hos i kirjutusluadu on hyvä.
Juakko Rugojevan materjualat ollan Ven’an tiedoakadiemien Tiedoarhiivas. Niidy voibi kaččuo Fondu 1, luvettelo 2, kollekcii 46 – Rugojärven piiri, kollekcii 35 – Tunguon piiri. Pieni vuitti tekstois on painettu, viizi runuo löydyy Viktor Jevsejevan Karjalazet eeppizet pajot -kniigas, kudai nägi päivänvalgien vuvvennu 1950 (resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/karel_epich_pesni.pdf).
Myöhembäh kuuzi suarnua oli painettu Unelma Konkan Karjalazet rahvahansuarnat. Vienan Karjala -kniigah, kudai nägi päivänvalgien vuvvennu 1963 (karelian_folk_tales_1963.pdf).
Vuvvennu 2000 suuren vuitin tekstoi Sandra Stepanova oli pannuh Tunguon rahvahan suusanallista perinnehtä -kniigah. Kogomuksen luadii korgiesti arvosti Juakko Rugojevan ainehistuo: ... "oli kerätty eriluaduine materjualu, kudai ylen äijäl kiinnostau tiedomiehii. Se ainehisto andau yhtehizen kuvan 1930- luvul olijas Tunguon čupun rahvallizes perindös. Ainehisto ozuttau, ku alovehen rahvahanrunohus oli rikas da monipuoline. Rahvas tiezi kaikkie, midä tiettih muijalgi Karjalas. Silloi perindö oli vie elävy" (ustnaja_poezija_tungudskih_karel_szhat.pdf (karelia.ru)). Kogomukses on kolme Rugojevan kerättyy balladua, tiedohussana, kuuzi svuad’bupajuo, kaksi pitkiä pajuo da seiččie eriluadustu suarnua.
Kaikkiedah mainittuloin ruadomatkoin aigua Juakko Rugojev on pannuh tallele 134 tekstua; vaiku 29 on painettu, toizet vie vuotetah omua aigua Tiedoarhiivas.
Nuorete pietyt Juakko Rugojevan matkat vikse annettih mahton tuliel suurel kirjuttajal ihan oman ruavon allus tiijustua syvembäh omas karjalazes rahvahanrunohuos. Omat rahvahan perindöt da "Kalevala" oldih suurennu merkičyksenny literatuuruelaijas.