Texts
Return to review | Return to list
Tervehytty čomas puuspäi
history
May 19, 2023 in 16:35 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Onnuako harvu ristikanzu ei ole opitelluh juvva koivun mahlua. Hos nygöi on mostu nuorižuo, kel maidogi kazvau vai laukas. Koivun mahlua kerätäh aijoi keviäl, kuni koivus vie ei ole avavuttu lehtet. Tarkembi aigu on kiini sih, mittuine kus on ilmasto. Yhtes samas kohtas se ero eri vuozinnu voibi olla kai kolme nedälii. Ei pie ruveta keriämäh koivun mahlua puuspäi, kudai kazvau suuren tien tyves libo suuren kyndöpellon laijas. Parembi on vallita puu harvazes mečäs libo avvonazel kohtal, kus päiväine lämmittäy muan. Se teriämbäh elavuttau kogo puun. Tiedämättäh, kui pidäy hyväh tabah ottua mahlua, voibi luadie suurdu vahinguo koivul. Vanhas puuspäi, kudual on enämbi kolmiekymmendy vuottu, suau ottua rengi mahlua päiväs, se on seiččie – kymmene litrua. Nuorii puuhuzii, kudamien rungo vie ei ole kova, parembi ei pie koskie. Pienen koivun rungo voibi ruveta viäristymäh vuozien peräs libo kaikkineh kuolta. Ei sua käyttiä kirvesty, pidäy porata pieni loukkoine da panna sih kuuraine libo hoikku trubaine, kudaman kauti mahlu iče tippuu rengih libo muuh astieh. Loukkoine luajitah 30 cm korgevuol muaspäi. Ku puu ei olle ylen vanhu da sil on vai valgei tuohi, porata syväh ei pie, olis vai piästä palastu kojan tuakse. Dai vahnah puuh, kudamal jo on jämei kuori, viijen sentin syvä roih ihan hyvä. Ku siä ollou lämmin, mahlu tulou teriämbä, yöl da vilumbal siäl hillembä. Se pidäy tie diä, ku lämmäl siäl mahlua ei puuttus valuttua sudre. Pienele perehele ihan hyvin täydyy kaksi-kolme litrua päiväs, ku joga päiviä olis tuorehtu juomistu. Nengoman miärän suau suaha loukkozes, kudai on luajittu hoikkazel yhten sentih poral. Konzu mahlua on otettu sen verdu, mi suau kerätä yhtes puuspäi, se loukkoine rungos pidäy panna salbah, ajua kiingei type, se voibi olla puuhine, libo muus luonnon ainehes luajittu. Mahlan tippumine azettuu ičessäh, mahlu rubieu valgenemah da sagenemah, konzu siä roih räkembi da puus ruvetah avavumah lehtyzet. Ga yksikai ei sua jättiä loukkuo puun rungah. Se voibi typitä da voidua vahal, voibi luadie pihkan da survotun hiilen sevos, voibi typitä savel. Kaikis paras olis löydiä luja oksaine da iškie se typpiekse porattuh loukkozeh. Kui kaikis luonnospäi suadulois produktois, koivun mahlasgi on äijy ainehtu, mit luajitah hyviä ristikanzan tervehyöle. MIDÄ HYVIÄ ON KOIVUN MAHLAS Koivun mahlu on minerualoin da vitamiinoin kogonaine varasto. Sit on magnien, kalien, kalcien, kremnien, natrien, cinkan, fosforan, cirkonien suolii. Kalien da natrien periä mahlu on ylen hyvä veren suolumiärän da sen vuoh kogo rungan verenpainen korgevuon tazoittai. Dai kai muut suolat da ainehet ylen hyvin imevytäh ristikanzan rungah da luajitah hyviä verisuonil, hambahil, nervoil, lihaksil, tukil, vačal. Koivun mahlu lujendau immunitiettua. Se auttau ristikanzal talven vilustus- dai kaikkien jygielöin taudiloin jälles. Se voittau kevätdepressien dai väzymyksen, nostau gemoglobinan. Fitoncidat, kudamii sežo on äijy koivun mahlas, hävitetäh rungas bakteerieloi da ei laskieta viirussoi. Ku talvel olis juvva joga päiviä koivun mahlua, sit ei vilustustavvit ni tartuttas. Vie tämä luonnon kevyt da magei juomine parandau ristikanzan kibielöi počkii. Se voi hienondua počkis olijoi kivilöi. Sendäh ristikanzoil, kel on tämä taudi, pidäy olla milleh koivun mahlua juvves. Puhtas, silei nahku da tervehet tukat ollah niilöil, ket suvaijah juvva mahlua. Sidä käytetäh parfymieries erilazien voidieloin luadijes. Ku olis joga päiviä pestä silmät tuorehel koivun mahlal! Se puhtastau, parandau, vallendau dai lujendau. Ken huuhtou tukat tuorehel koivun mahlal, sil tukat kazvetah ylen terväh da ei pakuta dai köyhenet hävitäh. Ku ruveta käyttämäh sidä, tulos on nägyvis jo kahten nedälin peräs. KOIVUN MAHLU LAIHTUTTAU Ihan ottu, se auttau laihtundas. Mahlan periä ristikanzan rungas teriämbä mennäh vaihtandot da huuhtovutah iäres kai pahat ainehet. Koivun mahlal suau laimendua kaikkii magieloi juomizii. Kaikis paras on se, ku mahlan 100 grammas on vaiku 25 kalouriedu. Biolougizet ainehet da fermentat, kudamii on mahlas, parandetah suonien ruandan. Sidä suau juvva kai ristikanzoil, kel on pankreatit-taudi. A ku koivun mahlua juvvah naizet, kel roih lapsi, heil ei ole jalloin paizumistu, sendäh ku mahlu puhtastau veren da hyvin vaikuttau veren syvändöh. Natrien suolien periä mahlu ajau rungaspäi liijat nestehet. Mahlu on moine vägevy ga kai estäy aterosklerozan. Dai hambahil koivun mahlu luadiu hyviä! Lujendua omua rungua da parandua tervehytty koivun mahlan avul voibi jogahine, ken vai kehtannou. Ga nengoman “vägevän” juomizenke pidäy olla milleh. Ku ollou allergijua koivun kukkimizen aigua, juvva mahlua sežo ei pie. Dai ku počkis ollou kivie. KOIVUN MAHLUA TALLEL Koivun mahlua suau pidiä jiäškuapis kaksi päiviä. Se ylen terväh algau muijeta da rubieu vähäzel “käymäh”. A ku ollou himuo panna tallel hätkembäkse, sit suau ližätä limonua libo iz’umua. Ken kehtannou, voibi panna pulloh zuaharii da pilkuo kudamantah marjutuhjon libo tuomen oksan palazii, sit juomizel roih ylen hyvä magu. Pidäy valua mahlu pulloh, panna se kiingieh salbah da pidiä karzinas nedälii kaksi. Se vuassu roih kezäräkel ylen hyvä juomine.