VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

L’ubov’ Baltazar. Älä myöhästy

L’ubov’ Baltazar

Älä myöhästy

Livvi
New written Livvic
K evät on tulluh muailmua elavuttamah. Puuloil da heinil kevät on kaikis suurin aigu. Sendäh suurin, ku vilun talven jälles eloh on jiädy vai kaikis lujembat, da nygöi niilöil pidäy uvvessah ruveta kazvamah. Jo kodvazen peräs havačutah uudeh elokseh juuret, ruvetah kukkimah ladvazet. Kui olis opastuo ottamah da panemah tallele niilöin nägymättömiä voimua. Sadoi vuozii kogo Muan rahvahat on suitettu tieduo kazvimuailmas, kazviloin käyttämizes liäkkehekse. Dai midä loitomba eistytäh edehpäi tiedomiehet täs kyzymykses, sidä enämbän se tiedo vedäy juuri luonnon voittoh. Luonnospäi suavut liäkkehet ollah parembat ei vai sendäh ku net parahite sovitah ristikanzal, ga vie sendähgi, ku net ei luajita vuottamattomua vahinguo eläväl rungal.
Enimät luonnospäi suavut liäkkehet suau valmistua kois, sih ei pie nimittumii laittehii. Pidäy vai tiediä oigiet kazvit da ruveta oigieh aigah keriämäh da kuivuamah niidy. Talven mendyy, mennytvuodehizen siemenien kypsenemizen jälles keväizis heinäzis ei ole nimittumua voimua. Kai voimu on juures, konzu huogavunnuh kazvi jo on havačunnuh, da vastevai on ruvennuh kazvamah, ga ei vie ole siirdänyh kaikkie omua voimua lehtih. Sikse keviäl suau kaivua moizien heinien juurii, kudamien juuret pätäh liäkkehekse.
Voikukku, tuttavu pellon "eläi". Muan piäl sidä on sadoi luaduloi, dai kogo muailmas sidä kerätäh ei vai liäkkehekse, ga syömizeksegi. Tämä kazvi ei ole otettu kirjoile liäkehkazvinnu kaikis Ven’al painettulois kniigois, vai erähät on ruvettu sidä käyttämäh. Min äijän vägie myö panemmo voikukan hävittämizeh keviäl! A olis vai kerätä enzimäzet nuoret lehtyzet, livottua čuassuine ku lähtis liigu kargevus da luadie salattu yhtes ogurčanke da jäičänke. Ei vai pie enzimästy kerdua syvvä ylen äijiä. Sen kargevus livotettuu hos suus jo ei tunnu, ga sentäh vačas
se löydyy.
Ei maksa ni luvetella, tämä heiny pädöy kaikkien syväintaudiloin parandamizeh! Ken tahtou pidiä huoldu omas tervehyös se iče eččiy tieduo dai opastuu valmistamah liäkehty. Vai pidäy mustua, ku kazvilois valmistetut liäkkehet ei toimita ni päivän ni nedälin peräs, niidy pidäy juvva hätki. Dai pidiä tallel kuivattuloi kazviloi suau vai kaksi vuottu.
Ylen puaksuh vanhemban polven ristikanzoil käskietäh juvva moizii liäkkehii, kuduat ajetah rungaspäi liijan vien. Net luajitah ristikanzal enämbän pahuttu migu autetah. Sikse ku liigu vezi ei kerdys rungah, keviäl suau kerätä koivun silmuloi da kuivata niidy. Sit vai valua piäle hiilavua vetty, havvuttua kodvaine da juvva. Samah luaduh toimiu buolan lehtilöis luajittu juomine, vai niidy pidäy kerätä keskikezäl, konzu buolu kukkii. Sendäh ku keviäl net vie ei ole elavuttu, a sygyzyl jo on annettu kogo omassah voiman marjoih.
Karjalan eläjät ainos on käytetty syömizeh šiiloidu. Ei onnuako yhty köyhytty hyö nenga ruattu. Nuoris šiiloin lehtis on muga äij y pädeviä ainehtu ga niilöi voibi kuivattua, hienondua da ližätä keittoloih valmistamizen lopus.
Ruvekkua vai mustoittamah, mittumii heinii da kukkazii enne kerättih da kuivatettih muamat da buabat. Hos kezäaigu on pitky, ga kai pidäy ehtie omah aigah, gu ei pidäs sanuo "ga nygöi jo on myöhä..."