VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Aleksandra Lesonen. Pohjoset kukat

Aleksandra Lesonen

Pohjoset kukat

Karelian Proper
New written karelian
Viime vuotena Plotnikovien pariskunta alotti oman Kukkafermi-nimisen bisnessiprojektin. Nuoret ihmiset kašvatetah kaušifermikukkie oraškuušta šyyškuuh šuaten Koštamukšešša.

KUKKAFERMIN IDEJA
Natalja Plotnikova kerto, jotta hiän avasi yksityisyritykšen vielä vuotena 2013.
A kolme vuotta takaperin hyö Ilja-miehen kera piätettih oštua mua-ala, jotta kašvattua šielä marjua.
Mie ečin netistä šiih šivottuja tietoja ta šattumalta huomasin juttuja leikattavien pionien kašvattamisešta. Piätin tutkie tätä aihetta tarkemmin. Aloin lukie materialij a kukkaviljelyštä ta šain Erin Benzakeinin Kukkatarha-kirjan. Luatija on kukkafermin peruštaja Yhyšvalloissa. Rehellisešti šanuon en ole konšana harraštan puutarhankašvattamista eikä kukkaviljelyö. Viime muutoman vuuvven aikana kukista mie kašvatin vain petunijoja ta lobelijoja, jotta issuttua niitä kukkapatoih talon lähellä, šanelou Natalja.
Onnakko oikein šuuret kukkayšät Erin Benzakeinin valokuvissa hyvin vaikutettih nuoreh naiseh:
Miun mieleh tuli ajatuš yrittyä kašvattua kukkie meijän šeuvulla.
Šen lisäkši meijän muaalan kovot annettih panna šiih marjoja ta kukkie yhtäaikua.
Muitein Koštamukšella kukkafermin ideja on uuši. Ka Nataljan mukah Venäjällä on äijän kukkafermijä, mistä enšimmäini ilmešty vielä vuotena 2015. Täh aikah fermikukat tultih huomattavammiksi. Floristit alettih käyttyä kaušikukkie omissa kukkavihkoloissa ta ašetelmissa. Koristajat kaunissetah niillä hiämänöjä ta pruasniekkoja.

PIÄFERMIKUKKIEN KAŠVATTAMINI
Viime vuosi tuli pariskunnalla enšimmäisekši yrittäjäkauvekši.
Hyö oššettih šiemenie Hollannista ta koittelukši issutettih omah mua-alah monivuotisie ta yksivuotisie kukkie: liljoja, šyyšhehkuja, pionija, jaloleinikkijä, vil’l’oja, leijonankitoja. Šamana kevyänä Natalja Plotnikova lopetti nykyfloristiikan kurššit Piiterissä.
Pariskunnalla on kaušibisnessi. Hyö myyvväh kukkie kevätkuušta alkuan kešän loppuh šuaten, ka ruatuo riittäy koko vuuvvekši.
Ei kaikki onnissu enšimmäiseštä kerrašta, ka še on kokemuš, tärkeintä on olla tuškautumatta ta kulkie etehpäin. Niise parempi on omistua šuurta kukkalajitelmua, jotta ois mahollisuš vajehtua lajija, još ne yhtäkkie hävitäh, kertou miun pakinakaveri.
Puolisot staraijah automatisoij a kukkien hoituo: hyö ašetettih ohjattava pisarakaštelu, käytetäh agrokankašta yksivuotisien ta monivuotisien kašvien kašvattamista varoin. Niise hyö ašetettih ympärivuotini kašvihuoneh, jotta kašvattua taimenie ta noššattua t’ul’panien kukintua kevätkuun 8. päiväkši.
Miušta tuntuu, jotta piäfermikukija ollah pionit, jaloleinikit, šyyšhehut ta t’ul’panit. Juuri niih kiinitämmä enemmän huomijuo. Vuuvvešša issuttima noin 200 penšašta erivärisie pionija: valkeita, ruušusie, korallinvärisie. Šuamma leikata niistä enšimmäisie kukkie vain kolmennellän vuuvven piäštä. Elokuušša vuotamma šyyšhehkujen kukintua. Tämän vuuvven piälajiloina ollah persikanväriset Jowey Winnie ta Linda’s Baby, valkie Boom Boom White. Ne ollah idealisie hiäkoristamista ta kaušileikkuamista varoin, niillä on pitkä varši ta luja veša. Niijen lisäkši myö issuttima noin kahekšan muuta lajie pienemmissä miärissä, kertou Natalja.
Perehellä on äijän ruatuo. Šyyškuun lopušša kauven loputtuo heijän pitäy kuokkie šyyšhehut, jakua niitä ta panna šäilytettäväkši. Ne ollah lämmöntykkyäjie ta ei talvehita meijän ilmaštošša. Lisäkši mielehisimmillä lajiloilla on paha šäilyväisyš, pitäy oštua uušie juurie.
Juuri šentäh leikatut šyyšhehut ollah kallehie. Šajekuušša puolisot aletah valmistautuo noššattamah t’ul’panien kukintua: hyö issutetah luukkoja multaluatikkoih ta pannah niitä viluseh paikkah. Pimiekuušta pakkaiskuuh šuaten pariskunta hoitau niitä, a tuiskukuun alušša šiirtäy kašvihuoneheh, jotta kukat alettais kukkie pruasniekakši. Oraškuun alušša pitopaikašta otetah šyyšhehkuja ta jaloleinikkijä ta aletah ijättyä niitä.
Plotnikovit et kašvateta kukkie kašvihuonehešša koko vuuvven aikana. Heijän mieleštä, meijän ilmaštošša še ei ole hyövyllistä. Ka hyö myyvväh taimenie, jotta jokahini vois kašvattua niin kaunehie kukkie ičellä: šyyškuušša ne ollah hollantilaisie t’ul’paniluukkoja, a kevyälläšyyšhehkujuurie ta jaloleinikkijä.

YRITTÄJIEN ŠUUNNITELMIE
Tänä kevyänä kevätkuun 8.
päiväkši muanviljelijät kašvatettih omašša kašvihuonehešša noin 2000 nellän lajin t’ul’panie. Tulijakši kevyäkši koštamukšelaiset šuunnitellah šuurentua taimenien miäryä ta lisätä uušie lajija. Hyö vielä ei šuaha šuurentua issutanta-alua avonaisešša muašša ta kašvatetah kaikki oman talon lähellä olijašša mua-alašša. Vuuvven 2022 pakkaiskuušša puolisot šuatih Arktisen alovehen residentin statussi. Še antau heilä oikeuven šuaha vuokramua-alua ilman tenderie.
Täh aikah olemma mua-alan šuamisen prosessissa. Toivomma, jotta lähiaikana asie piättyy. Haluomma kiittyä Karjalan tašavallan kehityškorporatijon ruatajie ta erityisešti Aleksandr Aleksejevič Čeremovskie korvuamattomašta avušta meijän projektin ohjuamisešša, šanou Natalja Plotnikova.
Pariskunta myöy omie kukkavihkoja vähittäin VK-ryhmän kautti. Kaušifermikukilla, varšinki pioniloilla ta jaloleinikkilöillä on aina kyšyntä.
Pionilla on enšimmäini šija mielehisimmistä kukista, kumpasie oššetah kukkafermilöistä. Tavan mukah kyšyntä kaušifermikukilla on erikoisešti luaja šuurissa kaupunkiloissa kuin Moskova tahi Piiteri. Muailmašša muotih tultih eko- ta kaušitavarat, šentäh kukkafermien miärä aina kašvau. Kaušikukat tullah huomattavammiksi ta šuositummiksi.
Karjalašša ihmiset ei ole vielä keritty tutuštuo fermikukkah, šentäh nyt meijän piätarkotukšena on näyttyä šitä oštajilla. Meij än bisnessitavoittehena on myyvvä leikattuja kukkie kukkakaupoilla ta koristajilla. Tämän vuuvven kešäkuušša alkoma ruatua yheššä kaupunkin erähän kukkastudijon kera ta toteuttima meij än kukkien enšimmäisie toimitukšie, kertou Natalja.
Lähitulovaisuošša yrittäjät šuunnitellah leventyä omua bisnessie. Hyö šuunnitellah kehittyä yhteistyötä kukkakauppojen kera, toimittua kaušikukkie šekä t’ul’panija Kanšainvälisekši naisienpäiväkši.