VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Izotov IIvan . Tovelline opastai

Izotov IIvan

Tovelline opastai

Livvi
New written Livvic
Minun muamo Klavdija Vasiljevna Izotova (Tihonova) oli roinnuhes 1. kevätkuudu vuvvennu 1920 Kondupohjan čupun Kavgorakyläs. Hänen karjalaine pereh oli tavalline muanruadajien pereh. Perehes oli viizi lastu, muamo oli nelländenny lapsennu. Pahuospienyössäh muamo oli ylen kyvykkähänny da tarkannu ristikanzannu, hänel oldih hyvät maltot da tavan ominažuothyvä musto da suuri tiijonhimo, ahkerus. Muamo opastui Kavgoran alguškolas, jatkoi opastundan Belaja Gora -kylän školas. Opastundan hyvien tuloksien periä händy työttih opastumah Petroskoin pedagouguopistoh, kus vuvvennu 1940 häi loppi opastundan parahien arvosanoin kel. Opastundan loppiettuu muamo sai miärävyksen ruadoh Mundärvenlahteh, silloi tämä kylä oli Petrovskoin čupun piirikeskuksennu. Kerras händy pandih školan opastuspuolenjohtajakse da yhteh aigah lapsienpäivykoin da lapsienkoin johtajakse.
Ga sit algavui Ižänmualline voinu... Vihaniekat jo lähettih Mundärvenlahtie, školan da lapsienkoin hengikundu ruvettih lähtemäh pagoh, silloi ei olluh aigua duumaija iččeh näh... Jälgimäzien lapsien pagoh työnnön jälles Petroskoih suomelazet vallattih Mundärvenlahten toizen piän. Ga jo Kondupohjan lähäl arestuittih muaman joukko. Ruvettih kyzymähkenbo, kuspäi, kunnebo? Muamo oli työtty Suomeh. Hänenke yhtes sinne puututtih hänen samalkur-salopastujat, karjalazet neidizet. Vihaniekat kyzelytarkastuksien jälles vie kyzyttih, tietähgo kielii, kus opastuttih hyö? Jälles muamo toizienke yhtes puutui Suomen Rauma-linnah. Sie heidy vie kerdu tarkastettih, piettih tutkindo... Kaikin smietittih, ku puututah vojennoih luagerih, ga neidizii työttih opastumah yliopistoh. Yliopistos oldih urokat, sie oli syöndykohtu, elettih pienes yhteseländykois.
Vuvvennu 1944 Suomi heitti toruandan, kaikkii neidizii työttih kodih, Karjalah. Ei ni jiännyh niken Suomeh, hos sai se ruaduagi. Kodoilas tarkastuksen jälles muamua kehoitettih ruadamah Vladimirskaja-kyläh (enne tämä kylä oli Belaja Gora -kylän lähäl). Pidi suaha endizeh kundoh škola, silaigua ei olluh nimidä, ku olis opastandu pättävy. Vähin vähäzin kai azetui, ruvettih elbymäh kylien školat. Vuvvennu 1948 tuli tuatto, voinan jälles molodoit mendih yhteh da elettih Kavgora-kyläs. Kylä jäi voinan aigua kogonah, torat mendih kyläs siiriči, vaiku äijy miesty ei kiändynyh järilleh... Tuatto parandi leikkavuksien jälles, ruadoi mečänvardoiččijannu. Meijän perehes oli kolme vellie da sizär. Vuvvennu 1960 salvattih Kavgora-kylän škola, riičittih kylän kirikkö da viettih se Kiži-suarele, tämä puuhine kirikkö on Kiži-muzeis nygöigi.
Muamua pandih Vatnavolok-kylän školan johtajan virgah, häi ruadoigi opastajannu sie. Minä menin školah da muamo oli minun enzimäzenny opastajannu! Školas oli äijy lastu, kolme opastajua opastettih heidy. Päiväl muamo ruadoi opastajannu, illal ruadoi kai kodiruavot, sen jälles kačoi tetrattiloi, planiiruičči opastusruaduo tuliekse päiväkse.
Kyläs oli puunhuavustuszavodu. Joga vuottu rahvastu kyläs rodih vähembi... Lähäl oli Kondupohjan linnu, nuorižo lähti ruadamah sinne. Lopun lopukse puunhuavustuszavodu salvattih, kyläs ei roinnuh ruaduo. Sit salvattih školagi, sendäh gu ei olluh lastuei olluh kedä opastua... Jo eläkkehel olles muamo sai ruadovuoziihyväksyttih hänen opastuksen Suomes da korgei-školaopastuksen diploman. Joga vuottu muamua palkittih kunnivokirjoil, annettih liečemiärävölöi sanatourieloih.
Nygöi kylän kalmužimale kävves näet, ku hänen kalmua kačotah, pannah kukkua da kabrastetah topat. Se rahvas, muaman opastujat da händy suvaiččijat, kävväh hänen kalmale. Pahakse mielekse vuvvennu1999 kyläh tuli hädä, meijän kodi paloi tulipalos. Silloi hävii kai perehen arhiivumustovehkehet, fotokuvat... Jäi vaiku vahnu fotokuvien al’boumu, kudaman muamo luadi Suomes olles vuvvennu 1943, čuudo pellasti senvahnin velli otti tämän al’bouman ičele tulipaluo vaste.
Vuvvennu 1997 muamo kuoli, meile ylen äijäl ei tävvy händy, hänen viizahii nevvoloi, suvaičustu da kaikkie, mi yhtistäy meidy lapsusaijan da oman koin lämmän kel. Häi oli tovelline opastai, kudai andoi kaikile vaiku hyvytty da jäi opastujien mustoh ijäkse. Häi opasti heidy kirjuttamah, lugemah da suvaimah elostu. Bunukat da pruavobunukat ruvetah mustelemah Klava-buabua lämmästi da armahasti.