Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Margarita Kemppainen. Minä kerron sinule...
Margarita Kemppainen
Minä kerron sinule...
Livvi
New written Livvic
Saamelazet
kuulutah Karjalan vähäluguzien kandurahvahien joukkoh : hyö ruvettih elämäh täl alovehel läs viitty tuhattu vuottu tagaperin .Myöhembäh suven puolespäi tulluot muanruadajat ruvettih elämäh saamelazien mualoil .Pedroin paimenduspaikat hävittih da saamelazil pidi lähtie pohjazeh .
Kalevala-eeposas on moine Pohjola-mua , kus elettih tiedoiniekat .A Lapikse sanotah myyttisty saamelazien omua muadu .Karjalazet puaksuh voijah nähtä saamelazien jälgilöi paikkoin , jogiloin da järvilöin nimilöis .Tiijustimmo enämbän saamelazis da heijän eländytavois ven’alazes vuvvennu 2002 luajitun Kägöi-fil’man kaččohuu .Saamelazen Annin piäroulii täs fil’mas ozutti Suomes eläi saamelaine naine Anni-Kristiina Juso .Täl naizel kai dielot ollah yksinkerdazet da ellendettävät , jygiel aijal häi eläy sovus ičenke da ymbäri olijan luonnonke .
Vuvvennu 2006 Karjalas Kindahan kylän rinnal avavui omaluaduine valehjumalahuskondolline aho-muzei , kunne on kerätty ennevahnallizien saamalazien kul’turakenduksii .
Kindahan kylä seizou Šuojunjoven rannal da se on Karjalan vahnembii eländypaikkoi .Enzimäzii tiedoloi sih näh löydyy 1300-luvun aziikirjutuksis .Täs on čoma luondo da tiä puaksuh pietäh kaikenmoizii pruazniekkoi .
Tärgienny pivonnu on juumorufestivuali , kuduadu pietäh joga vuottu kezäkuun puolivälis da kuduah tulou gostii ei vaiku lähi alovehis , a ymbäri Ven’ua .
Konzu Karjalas tyhjettih kylät da eläjät mendih linnoih elämäh , hyö ruvettih käymäh omih roindukodiloih vaiku kezil .Nenga Jurii Fefilatjev Kindahan kylän reunas seizojan duaččukoin rinnal luadi pihamuzein .Jurii Pavlovičan sanoin mugah häi ei olluh tutkii , häi oli vai saamelazeh kul’tuurah kiinnostunnuh ristikanzu .Mies lugi äij än tutkimustu saamelazih näh da piätti , ku suaduloin tiedoloin pohjal voibi jo ruadua midätahto .
Valehjumalahuskondollistu ahuo häi rakendi kolme vuottu .Iče murdeli kivii , iče pani niidy inženieruenergizen ajatuksen mugah .Dai rubei rahvas kävelemäh ahuo da labirintua myöte .Nenga saamelaine koupii rodih turistukohtannu .
Oma pajo -horan pajattajat puaksuh ollah Kindahan juumorufestivualin ozanottajinnu .Kerran konsertoin välil myö lövvimmö valehjumalahuskondollizen ahon .Hämmästyimmo , varaitti allus , kerras emmo ellendännyh , mi se on .Näimmö , ku turistat kävelläh labirintua myö , nagretah , otetah kuvii , sežo ei ellendetä , kunne hyö puututtih .
Karjalazennu olles tiezimmö , ku ennevahnallizen da tiedämättömän kohtanke pidäy olla varovazennu .Sil aigua ahole tuli Jurii Fefilantjev da rubei meile sanelemah täs erinomazes paikas .Tarkah kuundelimmo händy da kävelimmö hänen jälles .
Tiettäväine , mies ei voinnuh ainos olla turistoinke .Pagizimmo , ku olis hyvä suaha mitahto pieni kniigaine , ku kaikin ahole tulluot suadas tieduo täs paikas .Tuttavuimmo ahon luadijanke da sovimmo vastavuo vie kerran .
Kaikkih omih lähäzih dai loittozih matkoih otan kerale kanzallizih ruuttih šuoritettuloi tyttilöi .Ku muzein ezinehet ei oldu moizet suuret , tytit ylen hyvin sovittih niilöin keskeh .
Yhtel kezäpäiväl panin čamodanah omii tyttilöi da mašinal dovarišoinke lähtimmö ajamah Kindahan kyläh .Joukos olin minä , Jurii Fefilantjev – ahon luadii da kuvuaju Kirill Ognev .
Tulimmo muzeih , vie kerran kävelimmö labirintua myöte da vie kerran kuundelimmo Jurien opastustu .
Rubei čipettämäh vihmua , yhtel aigua päiväinegi pastoi .Vihman jälles aho buitegu havačui da myö rubeimmo panemah tyttilöi erilazih kohtih .Algavui tyttifotosessii .
Myöhembäh Jurii Pavlovič kirjutti pienen opastuskniigazen da andoi sille Tytit valehjumalahuskondollizel ahol -nimen .Häi sellitti labirintu -, seidu -, varat -, kromleh - (pystys olij at kivet ), alaš -, labu -sanoi .Joga sanan rinnale häi oli pannuh kuvii tyttilöinke .
Minuu mielytti labu-sana , sih nähte Jurii Pavlovič saneli nenga :
– Labukse sanotah eländykohtua , kus eletät hengien huahmot .Aborigenat uskottih , ku joga ristikanzal on oma hengi , haldii .Mittuine on hengi , moine on i huahmo .
Uskottih , ku käzis kivytty lämmitelles se suau ristikanzan hengen .Ku kerännet nengomii kivyzii yhteh kohtah , suat Labun .Vägevy andau midätahto väittömäle , rikas – köyhäle , ozakas – ozattomale , kaunis – rumale , lapsii suannuh – lapsettomale .Tämä samanverdažus yhtisti rovun , luadi sidä vägeväkse da vagavakse , kylläzekse da turvallizikse .
Kerran Vieljärves Karjalan Kielen Koin roindupäiväl myö keräimmö kivyzii da annoimmo niidy lapsile .Hyö lämmitettih kivyzii omis käzis .Myö kyzyimmö lapsil , midä hyö voijah andua toizile .Lapset oldih rahmannoit da oldih valmehet andamah väittömäle vägie da tervehytty , matemuatiekan tieduo , rohkevuttu .
Lapsien jälles kyzymykseh vastattih heijän vahnembat .Lopus keräimmö kivyzii komšah kaikkien hyväkse .
Nenga muinazien saamelazien tärgei elaigusiändö rodih mieldykiinittäjänny da hyövyllizenny tänäpäigi .
Pahakse mielekse opastuskniigaine ei nähnyh päivänvalgiedu .Jällespäi tiijustimmo , ku Jurii Pavlovič siirdyi tuonilmazih .
Joga tutkijan ruado , kniigu , luvendo on ylen tärgei .Innostunnuh ristikanzu lugou kai net tutkimukset da kui ennevahnalline ristikanzu rubieu kandamah kivii da nostau muinazen labirintan toizien hyväkse .Jällespäi suuri joukko voi kaččuo sidä ovvostellen .
Nengomannu jiäy mustoh ylen hyvä ristikanzu Jurii Pavlovič Fefilantjev , kudai saneli toizile omas suures kiinnostukses muinazih saamelazih .
Minä kerron sinule...
Livvi
New written Livvic
–