VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

L’ubov’ Baltazar. Pohjatoi lambi

L’ubov’ Baltazar

Pohjatoi lambi

Livvi
New written Livvic
"Pitkän loppumattoman tien piäs, ylen korgien mäin lagiembas laijas, ihan piäzemättömän suon tagua, kahten järven välis on Pohjatoi lambi. Meččy sit ymbäri on ylen suokas, nygöi piästä sinne suau vai jallai. Vai voimattomil jalloil sinne suau piästä. Tervehet raviet sorkat kerras upotah suoh, et ehti nikunne kačahtuakseh, ku jo rubieu upotuttamah, jo piädy rubieu pyörittämäh, jo smuuttiu silmis da muga rubieu varavuttamah, ga himoittau teriämbi kiändyö tuaksepäi. Ku vie piässet, kuni vie mustanet kuspäi olit tulluh..."

IHAN TOZI
Nenga olizin ruvennuh sanelemah vierahile, kus on se Pohjatoi lambi.
Eihäi sua kaikkii dorogoi vierahile sanella. Omat tietäh dai löytäh, kel pidänöy, net kyzytäh, ku ken usknnou. A se, ku lambi on pohjatoi, on ihan tozi.
Niken ei tiijä, konzu da mindäh karjalazet oli ruvettu uskomah sih, buite Pohjattoman lammen vezi parandau voimattomii. Tänne käydih ainos kaikkien lähikylien rahvas, ken vai lienne suannuh kuulta omien tuttavien parandumizes täh vedeh kezoil käydyy. Net, ket omin silmin nähtih paranijan da uskottih lammen parandajah voimah. Ku kenliene ei varannuh vai mennä kezoil täh vedeh... Viluh mustah lammen vedeh kastettih jalgoi dai rungua. Vezi muite ičessäh on valgei, mustannu sidä nähtäh vai meijän silmät, sendäh ku lambi on ylen syvä. Kai rungu pidi kastua ku lienne ristikanzan nahkas olluh rubie, paižettu vai muudu muahistu. Oldihhäi karjalazil kai tavvit ennevanhas "muahizet", mostu "vihua" oli äij y luaduu.
Voimattoman ristikanzan sovat riputettih lähäl olijoih puuloih. Piäle, hibjua vaste pandih uuzi paidu. Ku lienne kivistännyh jalgoi, sit vanhat jallačit pidi upottua randah da panna jalgah uvvet. Mugai piäh dai suvuloih nähliene kivistännyh, jätettih oma vyö vai paikku puun oksal rippumah, toiči lujah sivottihgi puun rungoh. Tiettäväine, oldih sanatgi, mit pidi sanoi... vai kenbo nygöi tiedäy net sanat. Ga hos kui vägevät liene sanat oldu, ga kaikis suurin voimu on uskol, kudai on ristikanzas Pohjattoman lammen rannal tulduu...

"ALAHAN ON VEZI"
Kylän eläjil Pohjatoi ei ole ni mi kumman lambi.
Muite vai, toizien kymmenien järvien keskes eräs pieni. Kalastamah sinne kävvä on ihan tyhjy dielo. Ei ole putin kalua, vai ihan pikkarazii kalazii oli ongitettu hierun brihačut lapsinnu olles. Ei ole ni randua, sit mieles kui olemmo harjavunnuh sidä tiedämäh. On vai liikkui, vanhoin, segah punovunnuzien puuloin da tuhjoloin juurien piäle kazvanuh pehmei sammalkate. "Alahan on vezi" – nengomat karjalazen tientiedäjän sanat vuvvennu 1904 tallel kirjutti Anuksen muan tutkii M.A. Krukovskii.
Tieduo sit, oligo lambi pienembi vai suurembi sada vuottu tagaperin, ei ole. Nengoine syvä lambi ei voi olla suohistumas, hos rannat ollahgi suodu. Ymbäri kazvajat keskisuuruzet pedäjät ollah ihan tervehet, ga suurikse ei kazveta, kui on ainos suol. Erähät, kudamih on liijakse kiingieh sivottu sobua, ollah buiteku näivistymäs.
Nygöi lammen randah suau piästä ihan putillistu meččydorogastu myö. Čirčat linnalazet jiädähes vongelehtamah koval tiel, ku ollou jygei astuo. Karjalazel jallal kai on ihan oma. Randah, ihan vedessäh vikse jo mondu kymmendy vuottu tagaperin on pandu leviet lahkot, ku suas muuttua jallaččimet kuival puulattiel seizojes. Vanhat hos oldaheh lahkot, ga sentäh dielon spruavitah. Suohine vezi maltau pidiä tallel eläviä ainehtu. Alahanpäi puu vai kovenou da lujenou, piälepäi se on valgei da kuivu.
Suo- da muaperäl sada vuottu on vai yksi pieni kodvaine, ristikanzu ni silmäl sidä ei voi nähtä eigo oman elaijan aigua ehti tundie. Ga yksikai, kaikin Mäin dai lähikylien eläjät mustetah, kui vuottu kolme tagaperin rubei tulemah vetty suuril suoloilpäi, da muga äijy, ga kai ojaine rodih jovekse, vezi nouzi ylembä dorogua muga, ga kai koppai sillan da ajua ei suannuh. Oligo se loitonpäi tulluh vezi, vai liene "puhkennuh" omien suoloin kudai kerros, ga Videl-joven yksi randu sinä vuon hyvin heityi, suurdu puudu oli kuadunuh vedeh, konzu jogi vähäzel kiänäldi omua virdua. Nämmii processoi tutki gidrogeolougien tiedo. Se dai muut luonduo tutkijat alat ollah ylen tärgiet nygöi, sentäh ku jälgiaij an luonnon muutokset on roittu suurekse varavokse kaikil Muan eläjil.

EI VAI USKON TÄH
Opittelin lugie da eččie tieduo, mindäh lammen vezi vois parandua.
Eihäi se ole ihan yhten uskon täh. Midä mostu on suohizes vies? Astieh keral otettu Pohjattoman lammen vezi ei ruvennuh kuariččemah hapannuol ni nedälin peräs. Luvin, ku se pidäy lämmittiä enzimäi 20, sit 60 gruadussissah, da sit vaste n’uustella. Ku ruvennou nenäh tulemah rikil, sit sie on serovodorodua, kudai on ylen vaikuttai aineh. Ku sidä ollou ylen äijy, sit mostu vetty ei sua juvva eigo hibjua sih kastua. Ei olluh rikin hajuu, liene ei olluh ga sit vai ihan vähäine. Vai vaikutettaneh muut minerualat, kudamii ainos on kaikis vanhois suovezilöis.
Lämmis mualois mereh tulijoin jogiloin juuri jovensuulois on moizii joven levendyksii, buite pienet järvet roijah merirandah. Niidy sanotah limanoikse. Niilöin pohjih kerdynyh muda ylen terväh happanou da sendäh sinne kerdyy äijy sidä samastu serovodorodua, kudai ylen hyvin parandau luu- da kaikkii toizii taudiloi. Meijän kylmän ilmaston da lyhyön kezän periä kai menöy hillembä, ga ainehet pyzytäh tallel hätkembän aijan, eriže syväs lammes. Sih näh, oligo konzu Pohjattoman lammen vezi tutkittu, tieduo ei löydynyh. Toinah toiči...