Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Pestun Anna. Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä. 5
Pestun Anna
Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä. 5
Karelian Proper
New written karelian
KORPILAHEN KIRIKÖN
ISTORIJA
Korpilakšilaiset ammuin haluttih , jotta kyläššä ois ollun kirikkö .Rakentamini alko vuotena 1903, projektin hyväkšymisen jälkeh .Kirikkö oli rakennettu missionerin Ksenofont Kr’učkovin huolellisuolla ta paikallisien eläjien ahkeruolla .
Vuotena 1905 Korpilahešša oli 31 taluo ta 192 eläjyä .Venäjän –Japanin šotah ošallissuttih Aleksei Aksentjev , Timofei Lukin , veikot Georgii , Ivan ta Nikifor Stepanovit .Kaikin myöššyttih kotih .
Yhtehiseštä muankäytöštä heinänniitto - ta kyntömuata oli annettu talonpojilla F’odor Kurčijevilla , Mihail Timofejevilla , Jevsei Nekkojevilla , Mihail Konstantinovilla , Ivan Petrovilla , Ivan Konstantinovilla , Nastasja Kondratjevalla , Ivan Titovilla , Dmitrii ta Nikon Matvejeviloilla , Marfa Aksentjevalla .
Vuotena 1909 Korpilahešša lukusan rahvahan aikana pyhitettih Petrin ta Puavilan kirikkö .Šen rakentamista jatettih , sluušpoja šiinä ei vietetty .Rukajärveštä tullut pappi Nikolai Juksovskii Apostolien Petrin ta Puavilan juhlana vietti časoun’ašša jumalanpalvelukšen .Šiitä pappi piti rukoilun – "rahvašta oli äijän " – ta kirikön pyhine ristilöineh rahvaš kulettih talonpoikien taloista kyličči .
Kirikkö oli puini ta lämmin , šiinä vietettih sluušpoja koko vuuvven aikana .Rakennukšešša oli kellojalat ta yksi valtaissuin Pyhien Apostolien Petrin ta Puavilan kunnivokši .
KORPILAHEN ŠEURAKUNTA
Vuotena 1910 avattih omavaltani Korpilahen šeurakunta , mih liitettih Ontajärvi , Joušijärvi , Haukivuara , Kuušiniemi , Kirasjärvi .Enšimmäisenä Petrin ta Puavilan kiriköššä 14.pakkaiskuuta kaššettih platenčča Tatjana Kondratjeva Haukivuaran kyläštä .Pakkaiskuun 13.päivänä venččäyvyttih ontajärviläiset talonpojat Stepan Nikitin ta Irina Hotejeva .Pakkaiskuun 15.päivänä hautajaissluušpa vietettih Fedosja Zaharovna Kondratjevalla .
Kaštamis -, venččäytymis - ta hautajaissluušpoja vietti rukajärviläini pappi Nikolai Juksovskii .Kešällä papin virkah miärättih Ioann Kudr’avtsev , Aunukšen pappisseminarijan piäštökäš .Hiän niise opašti uškontuo Korpilahen semstvon opistošša .
Kirikön rakentamini loppu vuotena 1912 "monarhin aulisuolta " tulluilla rahavaroilla .
Vuuvven 1912 šykyšyštä alkuan vuuvven 1913 tuiskukuuh šuaten rokkoepidemija valtasi Kuušiniemeššä , Kirasjärveššä , Ontajärveššä ta Korpilahešša .Stepanovien , Lukinien , Matvejevien perehet hauvattih omie lapšie .Paikalliset eläjät ahkerašti käytih kiriköššä ta moliuvuttih lapšien kuolomisen lopettamisešta .
Vuotena 1914 vaihtu kirikön papisto .Tultih pappi Georgii Drugov (hiän iče pyrki , ennein hiän palveli Kiimasjärven šeurakunnašša ) ta psalmien lukija Pahom Strunin .Kirikön stuarostakši miärättih oikiemielini ta rehellini talonpoika Aleksei Sisojevič Matvejev (1861–1919).Hänen tytär mäni miehellä mainitulla psalmien lukijalla .Myöhemmin papiksi tuli Pavel Romanov , a kirikön stuarostakši valittih Mihail Timofejev .
Pappi Drugov šai anomukšen P’otr Ivanovič Matvejevilta .Anomuš piti työntyä Aunukšen henkelliskonsistorih .Hiän kyšy šukutaulun yhtehmänöllä talonpoikaisneiččyön Darja Aksentjevan kera .Venččäytymiseh šuhtauvuttih vakavašti .Papisto tarkašti šulhasen ta antilahan dokumenttija , heijän veri - ta henkellisšukulaisutta , vaštinehie yhtehmänöh .Šitä ennein P’otr ta Darja elettih venččäytymättä ta heilä oli lapšie – še oli enneinkuulomatointa šiih aikah .
TAVALLISEN ELÄMÄN LOPPU
Kyläššä kaikki oli kunnolla .Talot , talouš , kirikkö , semstvon opisto (opašti Anna Ozerskaja ).Opiston huolenpitäjänä oli gubernijan šihteri , kollegijan asessori ta hovin’euvonantaja Konstantin Čehonin (1865–1917).
Melkein joka perehellä oli lehmä , heposie , pientä karjua , noin kolme des’atiinua muata .Pelloilla käytettih noin 20 kuormua lantua , mit painettih 400 puutua .Issutettih kevätkylvöjä , ruista .Kašvatettih potakkua , kakrua , osrua .Ka šiitä tavalliseh elämäh šekautu šota .
Rintamalla lähettih Nikifor Timofejevič Stepanov , P’otr Kuz’mič Sergejev (taisteli Čuarin rykmentissä ), Aleksei Kuz’mič Matvejev , Ivan Grigorjevič Nekkojev (šai šäpälehhuavan ), Vasilii Nikonovič Matvejev , P’otr Ivanovič Matvejev .Kuulomattomih kato P’otr Kuz’mič Aksentjev .
Šotavuosina kuoli äijän eläjie .Tuonilmasih šiirryttih vanhukšet , platenčat .Oli tragini tapahuš .Prohor Lukinin kolmevuotini tytär Marija upposi 22.kešäkuuta 1916.Šamana vuotena hauvattih 28-vuotini Vasilii Matvejev , 70-vuotini leški Vassa Nekkojeva , 70-vuotini Mihail Sergejev , platenčča Uljana Nekkojeva ta 69-vuotini Marfa Aksentjeva .
Kohta kylä kešti uušie järkytykšie .Tavallini elämäntapa muuttu , vanha mua hävisi ta ilmešty uuši valtijo .Kanšalaisšovan vuosina monet ijäkši jätettih Korpilakši .
Niin , Irina Sergejeva mäni miehellä baltijanšakšalaisella , a Jelena Lukina läksi miehen kotimuah , Orenburgin gubernijah .P’otr Aksentjev 1920-luvun alušša joutu muan ulkopuolella .Hiän eli Ruočissa Aksenholm-šukunimellä .P’otr kuoli vuotena 1959, šyväin ei keštän .
Korpilakši: Karjalan yksi kaunehimmista kylistä. 5
Karelian Proper
New written karelian