Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
L’ubov’ Baltazar. Alavozen pajot da itkut
L’ubov’ Baltazar
Alavozen pajot da itkut
Livvi
New written Livvic
Ven’al
17.syvyskuudu pietäh Meččyruadajien da puunruandutevolližuon päiviä .
Yllöine , Alavoine ...Mit hyvät nimet ollah Anuksen muan kylil !Kogo ijän tämä čoma nimi – Alavoine – pyzyy mieles , ainos piäh tulou pitky dorogu , kui loppumatoi pajo jogie pitkin olijois kylis .Puutui olla tiä svuad’bois dai muahpanijazis , puutui kuunella pajuo , paginua dai itkuu ...
Pajo da itku , net kaksi pietäh elos ristikanzan hengen , ei anneta syväimel palua kegälehekse pahois aijois eigo anneta sulua aij ois parahis .
Moizii aigoi Alavozen rahvas mustetah äijän .Mustetah elostu , konzu niken ei voinnuh kuvitella omua iččie ilmai ruaduo .Suurin da vägevin ruadai tiä oli Alavozen lesozavodu , kudai pidi yhtes rahvastu , kudai nosti uuttu kodii , kazvatti lastu , andoi suurele muale oman ruavon tulostu .
Lesozavodal jo olis täydynyh sada vuottu ...
Rahvahienvälizen voinan jälles kaikkiel Ven’al pidi puutavarua .Sidä hyviä oli vie Karjalas , dai Karjal oli toizii alovehii lähembä Ven’an suurih linnoih .Sikse kezäl vuvvennu 1921 Karjalan Kommuunan Talovusnevvosto hyväksyi piätöksen pilomaterjualoin tuottamizen suurendamizes .Dai jo vuvven 1921 sygyzyl kahten kilometrin piäs Alavozen kyläspäi , Anuksenjoven hural rannal algoi lesozavodan nostamine .Se luajittih endizih laivuremontutiloih .Kahten vuvven peräs enzimäine Alavozen zavodu , kus oli vai yksi piloruamu , oli valmis .Ga eihäi niken tiedänyh , mittuine oza on iespäi rahvahal dai sen ruadoloil , omal lesozavodal dai kogo mual ...
Enzimäzinny vuozin ruado oli ylen jygei .Rahvas ruattih 12 čuassuu päiväs .Mašinoi ei olluh , kai viettih heboloil da nosteltih käzil .Valmehii pilomaterjualoi viettih baržoil Piiterih vaiku kezäl Anusjoven da Luadogan kauti .Yhtes kezäs zavodu täytti 60-70 baržua .Sen periä ku kai oli luajittu kiirehes , zavodan laittehet puaksuh murettih , sit niidy pidi kohendua .Kaiken tämän periä ruadajien lugu väheni .Vuvvennu 1926 opilkoin poltamizen aigua paloi kogo zavodu .Muga loppih enzimäzen , vanhan zavodan histourii .Ga kerras , vajuan vuvven aijas , oli nostettu uuzi lesozavodu , sie oli jo nelli piloruamua .Sikse zavodan alguhpanemizen vuvvennu pietäh 1927.
Alavozen zavodale 1930-luvul tuldih lesovozat da muut mašinat , ga niidy oli vähä .Heboloil ruattih vie kodvan .Anukses vuvvennu 1933 algoi kollektivizatsii .Zavodu valmisti enämbän da enämbän pilomaterjualua .Oli äijy pluanua , ga täyttiä kolmattu p’atiletkua ei puuttunuh ...Rodih Toine Ižänmualline voinu ...
Heinykuun 9.piän vuvvennu 1941 Alavozen zavodal piettih miitingu , kus ruadajat ilmoitettih oman tahton lähtie opolčenieh .Miehien frontal lähtiettyy heijän sijah tuldih ruadamah naizet da lapset .Aigu meni terväh , frontu läheni , kaikin varattih , ku Karjal jouduu vihamiehien valdah .
Heinykuun 22.päivänny zavodan ruado pidi azettua sendäh , ku rahvahal pidi kerävyö evakuacieh .Kai zavodan laittehet oli valmistettu viettäväkse iäres , ku nimidä ei jiäs vihamiehile .Ga jo syvyskuun 4.päivänny suomelazet tuldih Tuulokseh , sendäh oli piätetty poltua zavodu kogonah .Mi oli jygei rahvahal nähtä , kui palau oma ruado , omat koit , kogo pos’olku ...Syvyskuun 5.päyvänny suomelazet tuldih Alavozeh .Karjalazii hyö piettih ominnu , ei koskiettu .Ga kaksi tuhattu hengie , ket jiädih Alavozeh da lähikylih , oli kerätty leirih da pandu kohendamah lesozavodua .Ruadopäivy kesti 16 čuassuu .Terväh zavodu oli valmis , dai tavarua ruvettih vedämäh Suomeh .Välläl olluot rahvas kaikelleh piettih peitollistu toimindua .Hyö sytytettih zavodan , sil kerral palettih kai parret , kudamat oli valmistettu Suomeh viettäväkse .Vuvvennu 1944 Anuksenlinnu dai Alavoine oli piästetty .
Lesozavodan tilal oli vai tulipalon jälgie .Alavozen rahvahal pidi uvvessah se nostua da ruveta ruadamah .Ruadajii oli vai vähästy piäle suan hengen , enimät naizet .Naizet ruattih piloruamoil dai spluaval .Vuvvennu 1948 Alavozeh rodih kluubu , stolouvoi , lapsien päivykodi .Vuvvennu 1953 srojittih uuzi škola , kus oli 280 lastu .Kebjiembi rodih , konzu vuvvennu 1960 Alavozen zavodassah oli jatkettu raududorogu .Spluavua Anusjovel piettih 1975 vuodessah .
Suuren panoksen zavodan kehitykseh luajittih sen johtajat D .A .Lenskii (voinan jälles ) da N .D .Filimonov (1950 -1988).
Kui kaikkiel suuris kylis , kus rahvahal oli kus ruadua , net 1950 – 1980 vuvvet Alavozen eläjil jiädih mustoh hyvänny aij annu .Hos vie ei olluh ainos kaikkie kylläl , ga rahvas ruattih suurel himol da tävvel voimal .Hyö nähtih oman ruavon tuloksii , tundiet tih eloksen paranemizen , suadih fatieroi , piettih kaikenmostu toimindua da uskottih – kai roih hyvin .
Silloi suurdu ruaduo pidi Alavozen lesozavodan Kul’tuurutaloi , kudaman johtajannu ruadoi T .P .Ivanova .Pos’olkas elettih ei vai karjalazet , oli kaikkielpäi tulluttu rahvastu .Sidä vesselembi oli elos , kaikin oldih hyvät artistat da pajattajat .Zavodan eri ozastoloin ruadajat piettih kaikenmoizii kilboi , joga pruazniekkah valmistettih konsertoi da ildoi .Kluubah puaksuh käydih artistat muijalpäi .Lesozavodu oli bohattu , se pidi elos kogo pos’olkan , nosti uuttu kodii da andoi lämmiä uuzih taloloih .
Vuvvennu 1959 Alavozes eli enämbi viitty tuhattu hengie !Se oli korgein tazo kogo aijas .Ielleh eläjien lugu väheni da väheni , ga vie 1991 vuodessah Alavoine oli kirjoil kui linnalaine pos’olku .Ga tuldih 1990-vuvvet , rodih jygei kaikil .Vuvves 1996 zavodal rubei suittumah velgua .Loppih , vai rubeigo muijal menemäh meččy , ga zavodu rodih bankrotakse .Vuvvennu 1999 zavodan ižändäkse rodih Oniegan meččykombinuattu .Vuvves 2002 algajen ruadoloi piettih jo vai yhteh vuoroh , sentäh ku ei olluh kuspäi ottua meččiä .
Vuvvennu 2003 Alavozen lesozavodan osti Rahvahalline meččyindustrial’noi kampuanii .Meččytavarua ruvettih myömäh loittozih Jevroupan mualoih dai Suomeh .Vuvvennu 2007 Alavozen zavodu täytti 80 vuottu , ga se pruazniekku jo ei olluh moine vessel ...Lesozavodu pyzyi vie kodvazen , dai vuvvennu 2012 jo salbavui kaikkineh .Rahvas mustellah da itkietäh , ga ellendetäh kaiken da nikedä ei viäritetä – nengomil procesoil et kätty vastah pane ...
Jälgivuozin Alavozen endizet dai nygözet eläjät on ruvettu mustelemah da keriämäh tieduo oman eländykohtan histouries .Muututah parembah päi rahvas dai muuttuu elos , olis vai usko da musto , ei vai unohtuttas omat itkut da pajot .
Alavozen pajot da itkut
Livvi
New written Livvic