VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

P’otr Vasiljev. Čudokaz matk Šimjärvehe

P’otr Vasiljev

Čudokaz matk Šimjärvehe

Veps
New written Veps
Kadonuded vepsläižed küläd čudokahan Šimjärven randoil ičeze aigan oliba lujas tetabad Venämal. Sinna, tetaban mecnikannoks Martemjan Petrovič Martjanovannoks tuleskeliba mectusen navedijad Venäman erazvuiččiš polišpäi, heiden lugus oliba carin kanzan ezitajad-ki. Šimjärves sündui Venäman arvostadud lendai Anatolii Bogdanov. Neniš tahoiš navedi rata tetab vepsläine kirjutai Anatolii Petuhov. Äjile kul’turan da tedon radnikoile oliba mel’he Šimjärven randad.
XX-voz’sadan keskpolel valdmehiden käskön mödhe vepsläižile pidi ajada kodirandalpäi. Siš aigaspäi mäni jo enamba 50 vot, no erased ristitud ei unohtagoi kodiküläd, napriba oleskelda sigä da toba sinna ičeze lapsid i vunukoid. toivoba, miše konz-ni udes pördase heiden armhile da bohatoile kodirandoile elo.
Sadas Šimjärvehesai om jügedahk. Meiden matk ühtes Rahvahaližen voinan Gerojan P’otr Sem’onovič Terentjevan jäl’genikoidenke jatkui läz kogonaižen päivän. No kacmata neche matk jäti neniden ristituiden südäimihe hüvän mušton ičeze ezitatoiš.
Ekspedicijas oli Gerojan vunuk, voinvertol’otan komandir, major P’otr Dimov. Hän iče äi kerdoid kuli pul’em’otoiden ambuskelendoid. Ičeze tabal da voinmehiden dinastijan elo-ozal P’otr johtuti minei "Oficerad"-tetaban fil’man hengid.
Ei kuvitelda sanoil P’otr Sem’onovič Terentjevan heimolaižiden tundmusid loičendan aigan Šimjärven vanhas Georgijan pühäkodiš. Neciš pühäkodiš valatadihe P’otr Terentjevad, a sen kaumištol om mahapandud hänen kazvatajad.
Kacmata sihe, miše kaikuččel necen matkan ühtnikal om äi radod da azjoid kodiš, löuziba voimusen tulda ezitatoiden kodimale kulištamha Šimjärven lainehiden läikičendoid, nägištamha ičeze sil’mil Kamennii Navolokad da toižid sijoid, süvenemaha tactud küliden enččehe eloho... Pühäkodin uskihe om azotadud muštlaudaižid, miše rahvaz muštaiži ičeze man gerojiš.
Meid kaikid čudutoiti Nikolai Sem’onovič F’odorov. Nece 80-vozne mez’, kudambal oli ei kebn elo, kaičeb henges hüvüt da armastust ristituihe, muštod kodiman enččes elos da necen elon ristituiš, hüvin muštab kodikel’t.
Neciš igäs hän udes hökkähtui ajada sadad kilometrad hubad tedme, miše ozutada vunukoile sijoid, miččid tusttub hänen südäin. Nene oma tactud pertid da školad, kazvahtadud pöudod, miččiš hän oli radanu laps’aigal da peitsijad, miččiš verhile ristituile ei starinoikoi.
Hän avaiži meile ičeze sijaližen toponimikan el’gendust, starinoiči ičeze rahvahan tradicijoiš da jagoihe mugoižil tedoil, miččid ed löuda internetas. Hän kuti rigehtib antta ičeze tedoid tulijale sugupol’vele, miše ned ei kadoižigoi igäks...
Konz väzunuded, no ozakahad pördimoiš tagaze, Nikolai Sem’onovič ihastoiti meid matkan aigan ičeze runoil. Hän tegi necidä ei sen täht, miše ozutada ičeze lahjavut, no miše ozutada ičeze armastust kodimaha.
Antkaha Jumal necile hüväle mehele, Šimjärven sündujale Nikolai Sem’onovič Terentjevale tervhut, miše völ äi kerdoid voižim kundelta hänen paginoid enččes elos da sen elon ristituiš.