Texts

Turičev Nikolai . Tverinkarielazien kul’turan ühükšen šünnünnäštä – 25 vuotta

corpus: Journalistic texts

Source:

Karielan sana. 1(135), 2015, p. 1,2

Turičev Nikolai

Tverinkarielazien kul’turan ühükšen šünnünnäštä – 25 vuotta

Karelian Proper
New written Tver

Hüvät
ristikanžat
! Armahat
čikot
i
vellet
!
Läššä
nellä
šadua
vuotta
elämmä
, müö
, karielazet
, Tverin
mualla
hormilla
keššeššä
toizinke
rahvahinke
üheššä
i
hüväššä
šovušša
. Näillä
vuožiloilla miän
vanhemmilla
oli
ülen
jugie eländä
. Hüö
nähtih
nälgiä
, läzimistä
, moni
voinua
i
revol’uziida. No
hüö
šäilütettih
oman
kielen
, omat
tavat
, oman
kul’turan.
29.10.1990 vuodena
oli
avattu
karielazien aktivistoilla "Tverinkarielazien kul’turan ühüš". Enžimäzet
ühükšen, a
nüt
kul’tura-avronomijan, aziet
ollah
: kuin
šäilüttiä oma
muamoloin
kieli
, tiijuštua
omua
historjua i
opaštua
omie
lapšie
i
vunukkoida
.
Täh
varoin
on
meilä
avattu
11 kul’tura-avtonomijua rajonoissa
: Spirovan (preda
Parfjonova Nina), Lihoslav’lan
(preda
Burmistrova L’udmila), Ruameškan
(preda
Kullina Nina), Maksuatihan (preda
Čigrina Nina), Sonkovan (preda
Markova Valentina), Vesjegonskan (preda
Čumin Andrej), Zubzovan (preda
Gormakova Jekaterina), Molokovan (preda
Ber’ozkin Viktor), Lesnoin (preda
Smirnov Mihail), Sandovan (preda

Orlova Nadežda), Tverin-linnan (Komissarova Irina
) i
nuoriz’on
oddelenija (preda
Evgrafov Oleg).
Tverin
oblastin
komitetta (kumbazešša
on
20 hengie
) üheššä
rajonoin
kul’tura-avtonomijoinke i
nuoriz’onke
nämä
25 vuotta
ruadoma
hüviin. Oldih
luajittu
monet
kniigat
: M.M. Orlovan "Bukvari
", A
.V. Punžinan " Šanakniiga
", opaššunda
knigat "Armaš
šana
" Z. Turičevan i
"Aiga
lugie
i
paissa
karielakši
" L. Gromovan, kniiga
"Tverin
karielazin
historija" A
. Golovkinan, kniigat
: "Oma
randa
" S
. Tarasovan runokniiga, "Kuzmičča" i
"Stuanovoine" N. Balakirevan proza
, M. Orlovan "Runot", moni
buklettua: "Tverin
karielaziin šüömizet
", "Karielazet
hormilla
keššeššä
", "Karielazet
tverin
mualla
".
On
luajittu
moni
fil’mua tverin
karielazien näh
. Ohjujat: Arvo
Ahlroos, Andrei Vorobjov i
toizet
. Viidiu 20 vuotta
lehti
"Karielan
šana
" – redaktora L’udmila Gromova. Miän
karielazissa
rajonoissa
oli
valmissettu
14 etnokultturnoida festivalie, kumbazih
oldih
tullut
miän
luoh
gost’at
i
ansamblit
monista
muakunnoista: Mordvašta, Mari-Elašta, Virošta, Šuomešta
, Karielan
Tažavallašta
.
Meilä
ruatah
19 rahvahan
lauluansamblie, paremmat
i
tunnetut niistä
ollah
"Karielan
koivune
" i
"Virži
" (Piämiehet Ljudmila i
Ruslan Gorzevat). Tuttavat
ollah
i
kandeleh-ansamblit lapšien
muzikkiškolista Spiirovan rajonašta
i
Lihoslavl’ašta
"Vihmane
". Rajonoin
školissa
i
bibl’otekoissa
on
avattu
21 pikku-muzeida tverinkarielazien eländäh
näh
.
Äijän
ruaduo
miän
kielen
i
kul’turan šäilütändäh varoin
luadiu
nüt
"Karielazen
rahvahan
muzei" Lihoslavl’ašša
(piämieš – Jelena Romanova). Tämä
muzei on
meilä
varoin
nüt
keššüš
, missä
voit
i
pidäü
kerätä
i
šäilüttiä kaikki
, midä
müö
tiijämmä
miän
kul’turah i
historijah näh
.
Tahon
šanuo
tverinkarielazista
i
iččieštä
miän
aktivistoilla, kumbazet
kaikešta
hengeštä
i
serčašta
ruatah
, štobi
miän
kieli
ei
häviis’, jäis’
eloh
, i
eläis’
vielä
moni
šadua
vuotta
–šuuret-šuuret passibot
i
kumarran
heilä
muah
šuat
.
Šuuret
passibot
Tverin
aluen administracijalla, Tverin
muan
Gubernatoralla, Tverin
linnan
i
rajonoin
piämiehiillä hiän
avušta
.
Eris’
kiitokšet šanon
miän
üštävillä Šuomešta
, kumbazina
ollah
: Veijo Saloheimo, Elina Hatakka
, Tapio Mustonen, Kalevi Rajala, Martti Malinen, Leena Joki
, Marja
Torikka, Marjukka Patrakka, Tuomo Nenonen, Oili Parjo, Matti Eskanen, Arkipiispa Leo, Aila-Liisa Laurila, Ilmari Homanen, Ritva Lampivuo, Eeva-Kaisa Linna
i
muut
– tüö
oletta
meilä
varoin
armahat
čikot
ja
vellet
, šuuret
kiitokšet teilä
tiän
ruadoloista
, što
tüö
autatta
meilä
šäilüttiä miän
kieldä
i
kul’turua. Kaikekši
ijäkši
jiähäh
miän
muistoh
i
serčoih
Pertti
i
Helmi
Virtarannat, Sirkka Parjo i
Erkki Hatakka
, kumbazie
enämbi
ei
ole
meinke
. Müö
emmä
unaha
hiän
azeida i
ruadoloida
meilä
varoin
.

Nikolai TURIČEV, Tverin
oblastin
Nacional’no-kul’turnoin Avtonomijan komitetan preda
, Šuomi-ugrilazien rahvahin
konsul’tativnoin komitetan člena