VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Natalja Gromova. Uutjärven vallankumovus

Natalja Gromova

Uutjärven vallankumovus

Livvi
New written Livvic
Jo meni ylen äijy aigua sit aijas, konzu suuren šohunke da ilonke piettih Ligakuun vallonkumovuksen pruazniekkua. Vai arhiivutiijot autetah tovestua päivii, kudamii elettih Karjalan loittozis meččyčuppuzis, yksi niilöis on ylen čoma Uutjärven hieruine Anuksen piirii...

Vuvvennu 1927 Nevvostoliiton mua oli varustumas pidämäh Suuren Ligakuun vallan kumovuksen vuozikymmenpäiviä. Huavattih pidiä raviesti da kaikkiel, kus paikallizet rahvas pošti ei tietty ven’an kieldy. Kotkatjärven voulostin eläjät varustettih pruazniekkua čopakosti. Aigua oli kylläl, peldoruavot oldih jo ruatut, talvi vie oli ies. Karjalazil pidi mitah uudine. Yhtelläh kylis silloi oldih omat pruamuzlat da siännöt: kirikkö andoi tiediä äijäs mis dielolois da joga kyläs arvostettih enimytteh vai kirikköpruazniekkoi. Uutjärves silloi oli muudu iččenästy hierustuLahti, Tyhjäl da iče Uutjärvi, kyläpruazniekkua oli kaksi – 28. elokuudu piettävy Emänpäivy da 23. tuhukuudu olii Harlampien päivy. Hierus oli oma Pyhän Jyrrin časounaine, kudai oli oma, kallis rahvahale da rikannu rokas uvvele vallale.

VUOZIPÄIVÄN VARUSTANDU
Pruazniekkua enne Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan Anuksen piirin kaikis voulostiloin hallindolois luajittih erillizet pruazniekan varustandukomissiet.
Anuksen piiri oli azuttu Anuksen ujezdaspäi 29. elokuudu vuvvennu 1927 VCIKan dekrietän mugah. Pruazniekat kačottih pidiä kahtennu piän – 6. da 7. kylmykuudu.
Varustanduruavot algavuttih kuudu enne pruaznuičendoi. Uutjärven komissieh puututtih paikallizet aktivistat da partienruadajatBarnik da Dubinin, kylähaldivospäi Saveljev, komsomolaspäi P. Isakov, naizien ozastospäi Artemjeva, muanruadajien komitietaspäi A. Agapitov, muanruadajien joukospäi P. da A. Artemjevat. Raportan mugah Uutjärven vietos vastuaju komissii kerävyi viizi kerdua, kyläläzis naizis oldih vallitut "delegatkat", kudamat ommeltih flavut da plakuatat. Kaikkiedah piettih kaheksa harjaitustu. Uutjärveläine V.V. Saveljev luadi ilmai "ruskiet vorotat", kudamis läbi paruadal pidi astuo.
Kačottih hommata pruazniekkusyömizet kyläläzih niškoi. Sih niškoi piädykauti oli ostettu kolmekymmen nelli kiluo nižuhistu jauhuo, kudamas delegatkat pastettih stolah kaheksasadua kolmekymmen piiraidu nelliä luaduu riisunke da varen’n’anke. Ostettih kaksi puolenke kiluo palazuaharii, kaksi kiluo peskuu, kilo n’amuu, puolikas funtua čuajuu. Sen ližäkse kymmene vakkua dubbii da tökki spičkua. Vuozipäivän vietto pidi jiähä mustoh.

ENZIMÄINE PÄIVY – 6. KYLMYKUUDU
Vuozipäivän enzimäzenny piän illal, viijen čuasun aigua, KarCIKan edustai dovariššu Saveljev pruazniekallizesti avai istundon Uutjärven školas, kunne kerävyttih rahvas.
Saveljevoi niilöis kohtis on olluh äijy, kaikin keskenäh hyö oldih omat. Eri yhtevyksih kuulujis yheksäs henges oli vallittu istundon Prezidiumu. Sinä piän piettih vallankumovukseh koidujii paginoi, kudamis saneltih mennyöh da tulieh aigah nähte. Virrallizen programman jälles piettih runoillačun, kudaman aigah seiččeitostu paikallizen školan opastujua lugiettih runoloi. Mieli olis tiediä, kulleh nuoret runoloin lugijat maltettih ven’an kieldy. Jällesgipäi kul’tuurupivot jatkuttih. Kuuzi hengie ezitettih "elävän lehten", sit kaikin yhtes kuuneltih ruadivuo. Lopuškakse ozutettih Kahten muanruadajan komiedii -spektaklin da, tiettäväine, piettih tansit nuorižoh nähte, kuduat kestettih kahtessah yödy.

TOINE PÄIVY – 7. KYLMYKUUDU
Pruazniekan toizennu piän yheksäl čuasul huondestu ruskieloin flaguloinke jiävittihes Ippolitovoin kylän kolmekymmen hengie muanruadajii.
Hieru se oli ei muga loitton Uutjärvespäi, kaikkiedah välii nelli-viizi virstua. Sen allunpanii, kirikön kniigoin mugah nimitetty Ippolit muutti sinne elämäh Uutjärvespäi perehinneh kaheksandeltostu vuozisual. Gost’ujoukkoveh lähti täčöitäydeh školah. Kymmenen čuasun aigah kaikin kerävyttih pruazniekkukulguh ruskieloin vorotoilluo, sie pajatettih Internacionualan. Olis mieli tiediä, kui äijy rahvastu maltettih pajattua sidä ven’akse?
Pajatanadan jälles KarCIKan dovariššu Saveljev sanoi kaikki tervehtulluzikse. Sen jälles rahvas yksimielizesti ehoitettih työndiä tervehtystelegrammu Karjalan halličuksele. Paginat da tervehtykset jatkuttih. Komsomolan puoles paginan pidi P. Isakov, muanruadajien komitietan nimes A. Agapitov, muanruadajisP. Ivanov da V.V. Saveljev, "ruskieloin vorotoin" azui. Pruazniekkukulgu matkai kyliä myöte yheksän ruskien flavunke pajattajen vallankumovuksellizii pajoloi.
Kahtensuan viijenkymmenen kaheksan hengen kolonnu kaikkien yhtevyksien plakuatoinke da pajoloinke kulgi kooperatiivan taloin tyveh, kus kooperacien nimis paginan pidi dovariššu V.J. Saveljev. Tulii azetuskohtu oli Tyhjälän kylä, kus opastujat pajatettih Internacionualan suomekse.
Kahtentostu čuasun aigua juodih čuaju piirualoinke da n’amuloinke. Miehii gostitettih dubbil. Čuajuu juvves piettih tervehtyssanoi da saneltih muatalovuskerdomuksii.
Muanruadai P. Artemjev omas paginas saneli, ku "buržuilisto da papit käettih kaikile ruajun toizel ilmal da muokkuamistu täl ilmal, yhtelläh Lenin-dovariššu piästi täs kuris da andoi ruajun jo täl ilmal eläjes".
Kahtenkymmenen čuasun aigua algavui spektakli "Pl’aska (Kuma-zateinica)" da "Devičja hitrost’", jogahine kolmes ozas. Sit ozutettih lapsien spektakli da yhtes pajatettih Internacionualan.
Jälles spektaklii oli ilmaine čuaju, tansit da pajot huondeksessah. Opastujile juattih lahjoi kooperacien nimispäi, lahjoitettih flavun da n’amut. Kaikkii muga miellytti uuzi pruazniekku, ku rahvas sanottih toivomuksen lujendua vallankumovuksellizii pruazniekkupiendöi, luadie niilöi suurembikse, azuo niilöin päivin yhtehizii čuajunjuondii da murginoi.

VUOZIPÄIVÄN TULOKSET
Kaksi päiviä mendih hyvin.

Ylembäzile valloile jälles pruazniekkua annetun raportan mugah "piettih sidä päiviä kui Äijiäpäiviä, kaikin oldih šuorinnuot parahih sobih da tuldih uudizis. Kaikil omil kodiloilluo delegatkat nostettih ruskiet flavut, paiči "ruskei kupču", tundiettu bohattu paikalline myöjy. Häi ei kuulunuh nikunne. Pruazniekkukulguh yhtyttih kaheksakymmenvuodehizet vahnušitgi, kudamat puolistettih časounua. Kaikin oldih hyväl da vesseläl mielel. Spektaklii vuottajes ruavahat muanruadajat pajatettih, nuorižo tansittih. Oigien ohjuandan hyväkse Saveljev-dovariššua da Baradik-opastajua nostettih käzil yläh.
Kai yhtynyöt oldih syötetyt da juotetut. Čuajun jälles ruskies čupus piettih rahvahan kerähmö, kus saneltih moizet dielot:
Vuozikymmenpivon mustokse azuo omin voimin koin kooperatiivah nähte da nostua jäzenmaksut kymmeneh kerdah.
Iänestettih yksimielizesti.
Hävittiä kirikköpruazniekat Uspen’n’u da Harlampii, työndiä tiijot sih nähte lähikylih.
Nuorižo ehoitti hävittiä ennevahnallizet bes’odat leboaijan vietändäh Ruskies čupus.
Uutjärveh rodivui uuzi vallankumovus, kudai muutti kylän endizen, rauhallizen elaijan... Myöhembi sie luajittih ainavon Kotkatjärven voulostin kommuunan, Uutjärven časounu salvattih. Ozakse, se yheksändentostu vuozisuan arhitektuurumustopačas säilyi tässäh da vihjuau karjalazele kyläle endisty perindyö. Se kylä rodih äijiä pienembi, ga časounaine omas ičes ymbäri yhtistäy vallankumovusmiehen jälgeläzii.

On käytetty Karjalan tazavallan Kanzallizen arhiivan materjualoi (fondu R.704, luvettelu 5, dielo 1/3).