VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nikolai Karpin. Tuatan soitto

Nikolai Karpin

Tuatan soitto

Livvi
New written Livvic
Oma pajo -horan ozuttelumatku

Vuvvennu 2006 myö yhtyimmö mieliruadojoukkoloin yhtehizeh Mundärven kyläs piettyh konsertah.
Se kylä on levinnyh ylen syvän Mundärvi-järven rannoile. Vezi sit on nouzeman puhtas. Jyrkät mägyriččäzet hiivetäh randoi da ollah rouno karkoittamas hobjankarvakkahii riäpöikalazii zirkalon jyttymän järvipinnan kuvahazen ual. Konzulienne sie tämä čoma karjalaine kyläine on olluh Petrovskoin piirin keskučannu.

K ukakkahis, kullanvärikkähis ruutis joukot tansittih, pajatettih pajoloi karjalakse kylän eläjile. Rahvas suurel rakkahuol pläkytettih käzii. Vie lujahko vahnuššimies pošti joga ezityksen jälles juostozil kiirehti lavalluo kiittämäh artistoi. Se ozuttihes čuvvokkahannu, ga samal ylen avvoimielizenny, mindäh sendäh lähti hänen sydämespäi. Vai yhten tuanmoizen ristikanzan periä maksau, kačo, ezittyö laval! Sit häi istuihes minun rinnale seinän mugah azetetule laučale. Sikse aigua meijän hora loppi pajatandan da myö yhtes zualan mieronke hyvöindelimmökseh konsertan lopuškale.
Vahnušši oli hienos töttöräzes. Hedi rubei tartelemahes minuh da hil’l’akkazin noudelemah: kuspäi da ken olen? Pani iččiedäh F’odor Petrovič Tarojevakse 1925 roinduvuottu. Konzulienne sie minä kuulin tädä sugunimie omispäi. Karpinan sugunimen kuultuu vahnušši äijäl ihastui. Häi ruttoh kapsahtih jalloile da rubei kaččelemah minuu muga, ku olizin muzeikappaleh rouno. Dai sit iäneh sanoi päten minun oman t’outan sanat, kudamat oldih kerran sanotut Petroskoin fatieran keitändypertis:
- Sinulles ollah Van’an silmät, sit ližäi hengästyksenke.
– "Kuldazet" käit oldih sinun tuatalles. Häi oli minulleni kuavannu elaijas.
Minä kuundelin hengitysty pidäjen sydämes. Vai oma t’outa saneli minulleni tuattah nähte, ga t’outa on jo ammui kuolluh. Vahnušin sanoin peräh himoitti itkie. Oligi midä. F’odor Petrovič pidi minun tuattuadani omannu parahannu dovarišannu dai kerras kerdoi frontanelaigua yhty kerdua, kudamua iginäh unohtannuh ei. Näitsen, voinan aigah minun tuatto opastui soittamah soittuo yhtel leningruadalazel muzikantalpäi nouttoin vuoh, ei kuulon vuoh. Muga, se soitto kovahkos huodras muzavusinizen alustanke mylčötti meijän Porajärven fatierazes muaman gorničan čupus.
Silmien edeh nouzou kuva, kulleh pamahtuksien keskes, joga päiviä verdy nägii nuori mies suottozelleh vieldäy soittuo painajen piädy sen palgehih, kuundelou nouzijoin iänien muuzikkua. Tuatto sluuži ei "štuaban piisarinnu", häi oli artilleriidivizionan tuliozaston piälikkö. Loitokseambujii vehkehii otettih nemčoin lendäjien pomahtetun Marat-laivaspäi da azetettih raududorogoin platformoil. Puaksuh tuatal yhtes voinudovarišoinke tuli lähtie frontuliinies läbi da olla surman pordahil. Hänen suavut Za otvagu-, Za oboronu Leningrada -medalit vuvvel 1942, "Orden Krasnoi Zvezdi" vuvvel 1944, muut voinupalkindot hyvin tovestetah kaiken tämän.
Kyzyttö: mikse häi opastui soittamah? Täs nouzou toinegi kyzymys. Neušto pahelzunnuh da voitos pettynyh ristikanzu vojii opastuo muuzikkah? Näitsen, minun tuatto uskoi da tiezi, ku nevvostovaldaine ristikanzu voittau fašistat. Oman muan suvaiččijannu häi huaveili da varustui sih voittoaigah, kudaman tulduu kannatti rauhallistu elaigua omas roindukyläs Mundärves. Dai soitto oli avus täs.
Vuvven peräs Tarojev P’otr F’odorovič muutti tuonilmazih, ga hänen mustelemizii minun tuattah nähte minä pien mieles. Se vastavundukerdu kehoitti minuu kirjuttamah Merilaivaston keskusarhiivah. Žiäli, koskittemeh hänes upotah jo.
Merilaivaston Keskusarhiivan tiedolois (N13450, ligakuun 30. päivy, v. 2007) sanotah, ku Karpin Ivan Iljič oli muite muis luadimah tevoksii artilleriitiijustelus bojan aigah. Vuvvennu 1942 Sin’avinoin lähil, vuvvennu 1943 ymbäröičyksen katkates da heinykuun päivil tarkastuspunktal olles Karpindovariššu ei yhty kerdua piädyi artillerien ammundah, ga hänen piäl pannuot tevokset luadi ruttoh da tarkah.
Kezäkuun 9. päivänny 1944 Karpin-dovariššu oli tarkastuspunktan ylähän. Se yheksä kerdua puutui vihamuššiekan ammundah. Huolimattah pamahtuksii Karpin-dovariššu jatkoi omua ruaduo, varusti tiedoloi vihamuššiekan vastahizeh ammundah. Kerran pamahtih tarkistuspunktan piäzendykohtu, kus silaigua oli Karpindovariššu. Segi ei keskustannuh meijän batareiloin tarkua ammundua. Omal viluverelližyöl da väil Karpin-dovariššu andoi kuavua tiijustelijoin joukole, viritti heis rohkevuttu da lujuttu bojus.
Karpin-dovariššu on palkittu Krasnaja Zvezda -ordenal kuavanmugazesti ruattuloin tevoksien da niilöin aigah ozutetun julgevuon periä.