Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Melentartuižed faktad lumitähthaižiš
Melentartuižed faktad lumitähthaižiš
Veps
New written Veps
Äjiden
ristituiden täht lumitähthaižed oma tal’ven simvol .Lapsed tabadaba niid sul , kanman Ut Vot čomitaba st’oklid lumitähthaižil bumagaspäi .Kaikutte lumitähthaine om unikaline !Mö valičim teiden täht kaikid melentartuižembid tedoid neciš londusen čudos .
Eskimosad kävutoitaba 24 sanad , miše kuvata erazvuittušt lunt .Saamelaižed – 41!
Enamba 3 milliardad mest Mal nikonz ei nägend lumitähthaižid .
Vodel 1987 Amerikas , Fort-Kojes oli löutud sur’kulu , lumitähthaine , sen diametr oli 38 santimetrad .
Lumitähthaižed voiba olda ei vaiše vauktad , no Arktikan röunas da mägirajonoiš voib nägištada ruzid vai rusttoid lumitähthaižid .Tozi sanuda , lumitähthaižed ei olgoi ni vauktad , ni rusttad , ned oma sel’ktad , ilma mujuta .
Lumen kidžu sündub sikš , miše lumitähthaižiden kristallad mureneba painandaspäi , ozutesikš , meiden jaugoiden al .Lumi kidžaidab lujemba kovas pakaižes .
Lumitähthaine tegese jän kristalloišpäi , miččed ühtenzoitihe toine toiženke .Ühtenzoitusiden variantoid om äi , sikš , sanutas , miše nikelle völ ei ozastund löuta kaks’ ühtejittušt lumitähthašt .
Lumitähthaižen keskjügu om 1 milligram .
Tobjimalaz lumitähthaižen diametr om 0,1-7 millimetrad .
Tetab astronom Iogann Kepler pagiži , miše lumitähthaižiden kristalloiden formid meletab iče Jumal , lumitähthaižid Kepler nimiti "Uden voden lahjaks ".A japonialaine tedomez’ Nakaja Ukitiro nimiti lunt "taivhaližikš kirjeižikš , miččed om kirjutadud peitoližil ieroglifoil ".Necen tedomehen nimi anttihe üksjäižele mirus Lumitähthaižiden muzejale Japonias , Hokkaido-sarel .
Konz lumi lankteb , kosketades vedenke se sündutab kulundad , mittušt ristitud ei kulgoi .No sidä kuleb kala .Kulund ei ole mel’he kalale , sikš se laskese süvüdehe .
Lumitähthaižiš om 95% il’mad , sikš niiden lanktendan piguz’ om läz 0,9 kilometrad časus .
Ühtes lumen kubometras om läz 350 millionad lumitähthašt , kaikutte niišpäi ei kosku toižihe .
Lumi sambutab änid .Sikš , konz om pannu lunt , irdal tegese hillemba .
Jän kristallad tegesoiš pil’viš veden tippuišpäi , konz temperatur laskese alahaks .Lanktes kristallad iškesoiš toine toižehe , muga tegese lumitähthaine .
Amerikalaine fermer Uilson Bentli oli ezmäižen , ken tegi lumitähthaižen foton .Se oli vodel 1885 Ičeze elos hän fotografirui enamba 5000 lumitähthašt .Hänel eskai läksi kirj , miččes oli lumitähthaižiden 2400 fotokuvad .
Konz om pannu lunt , tegese lämembaks .Sadunholitajad tedaba , miše kazvmusile om jüged tal’vduda , konz tal’v om vähälumesine .Lumi om hüvä izol’ator , lämän kaičii , sikš äjad živatad kaivasoiš lumehe da magadaba kogonaižen tal’ven .
Vaumišti Taroi Babukoine
Melentartuižed faktad lumitähthaižiš
Veps
New written Veps