Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Raisa Remšujeva. Tollonjoki: kaunis kylä Livojoven vesitiellä
Raisa Remšujeva
Tollonjoki: kaunis kylä Livojoven vesitiellä
Karelian Proper
New written karelian
Kehu
muilla muita maita , ičellä omij a maita .(Šanonta )
Hätäkelloja ei lyöty , konša hävitettih karjalaisie kylie .
Itku jäi šiämeh .Oli Tollonjoven kylä , elonkylläni , kaunis ta puhaš .Nyt šiitä on jiänyn vain muistoja .
T ollonjoven talot on kavottu ta ihmiset hajottu eri paikkoih .Meččä uppiniskasešti šai kun šaiki vallatahaš pellot , kumpasie monie vuosie rahvaš raivattih , kynnettih ta kylvettih , niistä joka vuosi oli šuatava vil’l’a .Jo mäntih umpeh lämpimät kylätiet ta hämärät meččäpolut .Kenkänä ei aja lehmie kyvönšiltah päin huomenekšin eikä vuottele niitä iltasin .Ei nakreta lapšet , ei nävy šoutajie vesillä eikä venehen huhuojie Häränniemeššä .Entisistä ajoista on šäilyn vain yksi iänetöin tovistaja – Livojoki .
LIVOJOKI TA ŠEN YMPÄRISTÖ
Tosieh kenkänä ei muissa Tollon-nimistä jokie .Ka elošijat oltih eläjien mukah .Kahešta niistä oli ollun anekdotti :
"Kun kerran Äijälläpäivällä Tollo ta Kapula lähettih Vuokkiniemen kirikköh .Jälelläh matatešša Tollo šanou : "Šiehän , Kapula , harpit kun hirvi ".Piäštih perillä šuat’en .Tollo jäi kotihis .Kapula aštu Livojärven elošijahaš .Illaisti ta viimein lašetti : "Oisit šie , Tollo , täššä , ka mie šiula näyttäsin hirvie ".Vielä kun oltihki niin vähäpakinaiset ."
Ka oli olomašša hyvin pitkä Livojoki .Še virtuau Livojärven läpi ta kylän kautti , ta Livonšuušša laškou Kuittijärveh .
Loittosin mainiččomista paikoista on Mölläkänkoški .Šiitä on Kurenjoki ta Kurenkoški .Šen jälkeh on Termät-nimini jovenoša , missä oltih hyvin jyrkät kivirannat .
Ielläh ollah Huarat .Šiinä joki huarautuu : yhtyännä päin lähtöy Huarajoki , toisuan’n’a iellähki jatkuu Livojoki .Ennein šotua Huaroissa oli meččäpunkti , šielä hakattih meččyä ta uitettih tukkija Livojokie myöt’en Kuittijärveh .Huarajovešša on Huarakoški .Huaroissa toisella puolella oli šuuri luhta , šielä šovan jälkeh ruattih heinyä .
Šiitä oli Šäynyäjoki ta šamannimiset koški ta järvi .Šäynyäjärveh niise käytih heinällä .Loittosissa paikoissa heinämiehet elettih kämpissä ta ruattih šini , kuni ei šuatu korjata kaikkie heinie .Heinällä ollešša šyötih leipyä ta kalua .Torkkuloih puuttu haukie ta onkeh muuta kalua .
Livojärvie ennein on kolme Polvijärvie .Šielä on vielä Pananlampi ta -vuara , minne miehet käytih mečon kiimoih .Šamot’en mainittih käyvän Paitajärven kiimoih .
Ylipiäššä joki laškou Livojärveh , ta tuaš šamannimisenä kiertäy melko pitän niemen ta virtuau tašasena Köynähän koškeh šuaten .Livojärveššä Tiitašta kyläh päin on Tuohilakši , šiihi laškou kakši kaitaista jokie .
Livonköynäš on voimakašvirtani kivikoški .Šen kešellä on mukavie tyynijä šuvantoja , kaikkijah kolme .Niissä niise ruattih heinyä .
YPÄNKIN ŠEUTU
Köynähän alla Livojoki kiäntyy länttä kohti ta laškou Ypänkinjärveh .Še ei ollun šuuri , šen kešellä on Šuurišuari ta Pienišuari , ne ollah melkein yhtenä , välissä on vain kuotkut – matalahko märkä kohta .Nämä šuaret juatah järvi kahtuan’n’a .Šuurenšuaren nenäštä Matoniemeh päin on Huapakuotkut .Matoniemen rannat oltih oikein limasat ta pehmiet , ne upotettih , kun lienet šattun talluamah .
Länneštä päin Ypänkinjärveh virtuau Ypänkinjoki , hyvin mutkikaš ta välissä on kolme Ypänkinlampie .Lapšet käytih šinne kalaštamašša , puuttu haukie ta ahventa .Järveltä päin nouššešša ainaki toiseh lampih šuat’en oli luhtie – mataloja märkie paikkoja .Šielä niitettih heinyä .Šamašša šen jälkeh kyläh päin matatešša oli Pennisenjoki , oikein kaitani , še niise laškou Ypänkih .Joven rannoilla ruattih heinyä ta oli kaivettu ojie , jotta kuivattua šuota ta šuaha heinämuata .
Ypänkin rannalla Kusmasen puolella enšin oltih Kentät , missä vanhempi rahvaš paistih näkövän lapinhautoja , lappalaisien elošijan jälkijä .Šielä niise oli ruattu heinyä .Ielläh rantua myöt’en oli Jehrimän elošija ta Heikin talo .
Šiitä alko jo Kusmasentermä .
Ypänkinjärven Hukkalan puolella Šuurenšuaren vaštapiätä oli kakši taluo .Ielläh jokie laškies’s’a oli Mikkol’anlakši , matala ta märkä , šiitä läksi oja Ahvenenlampih , min rannoilla oli šuurie kallivoja .Tämän lammin oja yhisti Šärkilampih , mutasah ta matalarantaseh .Ojan matatešša Kyvön kautti šen piäličči oli Kyvönšilta .Še oli koko märän paikan pituni kapulašilta – poikinpuolin lat’atuista melko pakšuista hiršilöistä .Šitä myöt’en ajettih lehmijä aitaukšeh šuat’en , mistä ne ičeštäh mäntih meččäh , illalla niitä šieltä käytih .Aitauš piti olla , jotta elukat ei juoštais ominpäin peltoloilla .Aikasempah Hukkalan eläjät oli käyty lehmie paimentamašša .
Šielä päin melko lähellä oli Jouččenenpešä-lampi .
Ypänki-nimi löytyy tiäläki : Šärkilammin ta Šärkijoven jälkeh oli Ypänkinšuo .Šiitä oli kakši lampie ta kolme Ypänkinvuarua .Keškimmäisellä niistä oli palotorni , šovan jälkeh šinne vielä šai noušša .Toini palotorni oli lähempänä Vuokkinientä , Livonšuušta Pošah päin , lähellä rantua , šitä paikkua šanottihki Palorannakši .Palotorni jo alko lahuo eikä šinne šuanun noušša .
Livojoven virratešša Ypänkistä on niemi ta niemen kohašša on kaitani Šauvontašalmi .Šielä rahvaš pyyti kalua .Šitä vaššen molommista rannoista päin joki oli šauvotettu , joven pohjah oli pistyh upotettu melko pakšuja šauvoja .
Kevyällä šäynyän kutoaikana šauvojen välit typettih havun okšilla , jotta kala varmašti ei piäsis läpi .Kešellä jäi kaitani väylä , minne lašettih ryšijä ta katiskoja .Šuatih šäynyätä , oikein rutkašti .
Jälešti paikan entini nimi unohtu , ruvettih šanomah Šalmi tahi Saporat .Šovan jälkeh ne puut vielä törötettih veještä , tulvan aikana niitä ei näkyn , piti ajua varovašti .
TALOJA LUAJITTIH TERMÄLLÄ – ŠIÄŠTY VIL’L’A HALLALTA
Livojoven yhellä rannalla oli Hukkalantermä ta šen vaštapiätä Kusmasentermä , mistä rantua myöt’en piäsi Kaurosen - ta Ort’ontermällä .
Šalmen jälkeh Livojoki virtasi tyynenä ta levienä , ta konša kiänty vašemella , ni kierti melko šuuren Makarien niemen , entiseltä nimeltäh Sahharein niemi .Sahharei oli elän Šimon puolella .Jälešti šiinä oli elän Sahharein tytär ta Sahharjounan niemekši šitä šanottih , tahi Jounan niemekši .Šamannimini koški alko äkkie mutkan jälkeh , kivikäš ta kovavirtani , kuiteski lyhyt .
Šiitä oli toini koški .Savat’ei kun oli košen rannalla taloh luat’in , šen mukah šitä alettih šanuo Savat’ein košekši .Entini nimi unohtu .Melko kaitasena ta virtasena joki juoksi Tollon šiltah šuat’en .
Vašemella rannalla šillan korvašša oli kalmismua .Še näky loitoš , kun tavan mukah kalmismualta puita ei kuattu .
Šilta oli joven kaitasemmašša kohašša ta rippu melko alahana ."Varokkua päitä ", karju peränpitäjä venehen kešellä šelin päin istujilla .
Oikielta rannalta lähtöy tie Koštamukšeh .Šen jälkeh oli Tollontermä ta vaštasella rannalla Ort’ontermä .
ŠIIKAKOŠKIE ALAŠ LIVONŠUUH
Mokkein kohašša vielä jatku Šiikajärvi , kumpani alko Tollon alapuolešša .Še oli Livojoven levennyš .Alempana vašemella oli Ontrosentermä .Tai venehtä jo vauhilla veti Šiikakoškeh .
Šiikakošen alla oikiella puolella oli N’ekkalantermä .Šielä oli Issakan Huotin talo .Huotin naini Anni Denisova oli runonlaulaja .Hiän eli Šuomešša poikah kera .
Kohta alko Virta , Livojoki tuaš kaiteni , pohjašša oli šuurie kivie – tiij ä väylä , mieli ei tarttuo .Oikiella rannalla šijottautu Virrantermä .Virran luona oli Šyvän pyörtien lakši ta -vuara .Virrašta oli kotosin tunnettu starinanšanoja Iro Remšu .
Joven toisella puolella Virran vaštapiätä oli Prohoraini .
Šen jälkeh oli Lokina , niise termällä .Jälešti Lokinašša piettih kešittäin Vuokkiniemen sovhosin lehmie .Lypšäjät oltih šielä yötä , huomenešlypšyn jälkeh hyö tultih maitovenehellä kyläh ta tuaš mäntih iltalypšyllä .Paimen jäi lehmien kera .
Jokie myöt’en alaš oli Liukkulakši ta ielläh Jolutlakši .Näistä viimeni oli šuuri ta ilkieluontoni , toko nošti šuurie ualtoja ta kašto matkalaiset .Šiitä kohta tuli tyynempi Kortehlakši .Tollošta tulijat moničči jätettih veneh šinne jyrkällä kallivorannalla ta kulettih aštumalla .
Joven toisella puolella jäi Matеronmua .Livošuaren ieššä jovešta erosi huara , še oli nimeltäh Puvašjoki , šitä pitin venehellä ajuan piäsi Skokunalampih ta Putahilla .Ielläh männeššä oli Poša , kaunis kirkašvesini ta kallivošuarini .Šinne käytih mujehenkutuh , oli luajittu kämppijä .Piešunki-jokie nouššešša oli hyvin virtasa koški , min jälkeh kohta avautu Piešunkin elošija .
Tollonjoki: kaunis kylä Livojoven vesitiellä
Karelian Proper
New written karelian
"