VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nikolai Zaitsev. Luadogan lahju

Nikolai Zaitsev

Luadogan lahju

Livvi
New written Livvic
Išku-uudine (ainavo Ven’al) rodih vahnan laivan löydämine Luadogan rannal vuotoropan jälles Ustje-Nurmoilan kylän lähäl ligakuus vuvvennu 2009. Tiettäväine, se ei ole kogonaine laivu, ga onnuako sen suurin vuitti on pyzynyh yhtes, hot’ kilometrin matkan hiekkurandua pitkin löydyi läs kahtukymmendy laivah kuulujua veššii. Löydyi mostu miestygi, ket kačottih löytys omua hyödyy.

Huhut sih näh mendih loitos da äijy kaikenualastu rahvastu kävyi sidä laivua kaččomah. Kižimuzein rauhoitetun alovehen vahnembi tiedomies Jurii Mihailovič Naumov sanoi: "Tämä on ainavoluaduine lahju Anuksen alovehel. Ozuttahes, ku sen piduhus pidi olla 30 metrii da levevys läs 7 metrii. Sen valmistus aijoittuu aigah enne kaheksandentostu vuozisuan loppuu. Ga nämmii aldoloin levitettylöi laivan ozii ei sua kerätä ičel. Nämmä kai ollah muzeinoit arvokkahuot".
Petroskoin histouriellis-kul’tuurizen keskuksen johtajan Viktor Dmitrijevan mugah tämä on laččupohjaine kauppulaivu, onnuako se voibi olla silloi vojennoinnugi laivannu.
Panturit, nägyy, ollah korvendetut, tälleh poltettih puun kuori. Suuret balkit vestettih siliekse kirvehel, kuduat kiinitettih yhteh pajas tavottuloile nellisärmäzil nuagloil. Tarkah miärätä laivan malli voibi vai azientiedäjän tutkimuksen jälles, sanoi Viktor Dmitrijev.
Ei kannata tarkah sellitellä, mitus tärgei on säilyttiä tämä Anuksenlinnan vuozipäiväkse tuodu Luadogan lahju. Azii pyzyy kiini sit, kui suaha mahto nostua da suattua laivu taldeh. Se pidäy luadie järgieh, eiga sygyzyn vuotoropat voijah sen vediä järilleh Luadogah libo murendua, gu se hätken kelluu vien piäl. Onnuako ielleh aigua menettiä ei sua. On olemas mondu variantua kui lujittua laivan puusylet, kui nevvottih Itualien tiedomiehet: "Ei sua sidä vediä kuivale enne lujitusruaduo, muite se kuivu tila yllyttäy puun lahuomizen-hiildymizen. Vältämättäh pidäy panna Anuksen piirihallindon, muzein da MČS:n väit yhteh. Se on omaluaduine lahju, gu säilyttiä tulieloile polvile da todeh voibi tulla Anuksen alovehen brendakse, sanoi Anuksen muzein johtajannu olluh Natalja Nikolajeva. Tänäpäi-huomei vastavummo Alavozen piämiehen N. I. Pitelinan vallittuloin deputuatoinke. Paginan aihe roih laivan nostamine da sen suatto säilytystilah. Tänäpäi vuotammo Piiterin ečindyekspedicien tulendua Alavozeh. Omaluaduine löydö voibi todeh tulla Anuksen alovehen brendakse, sanoi Natalja Nikolajeva.
Paginanjatkai Inga Gurilova silloi sanoi: "Tämä löydö on annettu meile sih niškoi, gu tarkastua, mih myö kygenemmö."
Yhtel aigua tämänke tapahtui tulo Anukseh Ven’alazen ekspedicien Pedri Suuren Tiedokunnan "Ordenan Pam’at’ Baltiki" Vojenno-istoričeskoin akademien akademiekan-kontradmiralan Konstantin Antonovič Šopotovanke.
Teil pidäy ellendiä, ku vältämättäh pidäy säilyttiä omaluaduine laivu, kuduan verdastu ei ole. Tiettäväine, ku työ tahtonetto, ku teij än vahnan Anuksen histourii olis täyttynyh vie yhtel merkillizel eksponuatal. Vie kuu tagaperin laivu virui lujah juuttunuh hiekkah. Tänäpäi jo se kellui vien piäle, buitogu, arvellen: maksaugo jiähä täh? sanoi akadiemiekku Šopotov.

LAIVAN OZA: MIDÄ IELLEH?
Suovattan 12. tuhukuudu vuvvennu 2010 Anuksen hallindon piämiehen tilois oli vastavus Itualien tiedomiehienke: Džammarko P’ačenti (Atrium-biznesan piämies) da Candro Parrinello (Florencien yliopisto), kus paiči G.A. Otstavnihinua oldih Anuksen hallindon piämiehen sijahine O.F. Tervo, Anuksen muzein johtai N.V. Nikolajeva, Karjalan tazavallan kul’tuuruministerstvaspäi I.V. Pavlova da muut kiinnostunnuot ezittäjät. Tapahtuman piäpaginannu oli ainavo mielilaivan korjuamine, kudai oli vuotoropan aigah joudunuh Luadogan rannale Nurmolan kylän lähäle.
Itualien tiedomiehet pandih merkile, ku Konventan mugah (UNESCO, 2001) tämä laivu kuuluu muailman kul’tuurizeh meriperindöh da laččupohjazen laivan rakendamisperindöh pohjazel Ven’an alovehel.
Onnuako laivua märränny ei sua hätkie pidiä. Sen sylet voijah lahota da aijan myödäh, se voibi hävittiä laivan historiellizen kallehuon, sanoi Candro Parrinello.
Ottajen huomavoh laivan kul’tuuru-histouriellistu arvuo, Džammarko P’ačenti da Candro Parrinello pietäh kaikis tärgevimänny tehtävänny kerätä laivan hajalleh levitetyt ozat randua myöte da restauriiruija da suattua se muzeinoih kundoh. Nygözil standartnoloil tavoil: on hyvä mahto lujittua puun sylet tarvittavil ainehil. Vai tälleh voibi azettua algavunnuon puunkuiduloin lahuomizen da säilyttiä se muzeiezinehenny tuliele polvele.
Atrium-biznesal on bohattu monipuoline kogemus nengomien objektoin restauroičendas da muzeinezinehekse valmistamine, sanoi Candro Parrinello.
Itualien dovarišoin piätöksen mugah ei pie piästiä puun täytty kuivanduahiildymisty. Puun kyllästämine pättävil ainehil pidäy luadie vuvvenkahten aigah. Ga probliemu on sit, gu tämän laivan restauriiruičendu vuadiu suuret varat, nenga 24 miljonua rubl’ua. On ellendettävy, ku nengomua dengumiäriä rajonan b’udžietas ei lövvy, sentäh oli piätetty liittyö tazavallan libo federuallizeh programmah.
Paiči tädä Itualien dovarišat valmistettih oman nägökannan muzein ekspozicieh nähte, toizin sanoin, kui da kuh kohtah se voibi azettua kačottavakse. Gost’at ehoitettih laivu sijoittua Anuksenlinnan puustoh jogirannan rinnale, projektan mugahst’oklazeh tilah, mi andau mahton kačella sidä eri puolil ulguopäi. Nenga tämä ekspozicii voibi yhtistiä puuston sobivah ekskursieh, gu yhtes ollah Jekaterina II škola, muzei, poikkimenendy Mariam-suarele, kus on Pyhä Smolenskoin kirikkö. Täs teil ollah hyövyllizet mahtot yhtistiä tämä jogirandu.
Tiettäväine, kaikkeh täh pidäy panna ei yksi vuozi ruaduo da mondu miljonua dengua. Onnuako, gu työ oletto ylbiet oman muinazen histouriellizen Anuksen linnan turizman kehittämisty, ga tädä ideidy ei sua hyllätä Suvi-Karjalas. Täh nähte paistih Anuksen piirin piämies G.A. Otstavnihin da hänen sijahine O.F. Tervo.
On kulunuh vuozii. Luadogan lahju silloi oli arvostettu kuulužil tiedomiehil da heijän arvokkahil sanoil, ga sentäh laivah nähte tänäpäi ei ole kuulunuh nimidä.
Piätin čokähtiäkseh Anuksenlinnan muzeih da kyzyö: "Mitus sen laivan oza tänäpäi on da kus se on? On kulunuh kymmene vuottu".
Muzein virgunaine vastai: "Se laivu on nostettu. Tänäpäi se on riičitty da lujitettu tarvittavil minerualuainehil. Se on sijoitettu Sportinventar’-fuabrikan kuivah tilah".
"Sit roih meile Suvi-Karjalan merkičykselline brendu?" himoitti kyzyö.
Muzein virguruadai vaikkani nostaldi olgupiät...