VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

L’ubov’ Baltazar. Pyhälasku – kuolematoi, kui iče luondo. 2

L’ubov’ Baltazar

Pyhälasku – kuolematoi, kui iče luondo. 2

Livvi
New written Livvic
Tänävuon Pyhälasku algavuu kevätkuun 11. päivänny da loppuu kevätkuun 17. päivänny. Suuri Pyhä algavuu kevätkuun 18. päivänny da jatkuu oraskuun 4. päivässäh. Äijypäivy on oraskuun 5. päivänny.

Karjalazet Pyhälaskuu sanottih Maidopyhälaskukse, sendäh ku jumalahuskojat rahvas lihan syöndän heitettih jo iellembäzen nedälin pyhäpäivänny. Sidä iellembästy suovattua piettih kuolluzien pominoičendupäivänny. Lihapyhälaskuh loppih liha-argi. Sit nedälin enne suurdu Pyhiä syödih maidosyömizii da pastettih blinua. Karjalazil blinoin sijah oldih ruisjauholois pastetut sulčinat da keitinpiiruat.

EZMÄSSARGI
Ezmässargi avuau Pyhälaskun.
Huondeksel muatušku da buat’ušku työttih n’eveskän päiväkse muamalluo da tuatalluo. Ildupäiväl hyö jo iče mendih svuattuloilluo gostih. Sovittih, kus da kui ruvetah "Muasleniččua gul’aimah". Ezmässargen jo ruvettih pastamah blinua, karjalazet pastettih sulčinua da kyrziä. Ezmäine blina annettih köyhembil susiedoil da kyzyttih pominoija kuolluzii rodnii. "Muasleničču", kuduan ven’alazet luajittih olles, ei nikui olluh kiini pravoslavnois uskos. Se šuoritettih vahnoih sobih da vedeltih pihua myöte hevon ries. Karjalazis kylis jogiloin da järvilöin jiäl pandih palamah tulet, muga poltettih neidizien "lähtielöi".

TOISSARGI
Tossargen piettih andilahien kaččomistu.
Vahnembil pidi ehtie enne pyhiä kävvä kodžil, ku lienne iče nuoret jo oli ehtitty tuttavuo toine toizeh neidizien ad’vois olles. Karjalas neidizii vägehes miehel ei annettu. Tämän nedälin tossargen piettih bes’odoi, kus nuoret voidih tuttavuo toine toizeh, yhtes čurattih regylöil, käydih toine toizelluo gostih. Gu lienne tuldu sobuh, sit kerras Äijypäivän jälles piettih svuad’boi.

KOLMASPÄIVY
Kolmandennupiän vävy tuli andilahan muamalluo syömäh blinua.
"Kelle vävy kois, sille seinät vois". Karjalazet vävylöih näh pastettih keitinpiiruadu suurimusyväimenke. Andilasgi pastoi kyrziä vävyh da kaikkih gostih näh. Muatkoi tarkah kačoi, kui vävy pidäy iččie stolas. Rahvas sanottihku vävy vallinnou blinua suolazen syväimenke, hänel on vastukavaine taba. A ku vallinnou magiedu syväindy, sit omua akkuagi häi rubieu suvaimah. Sinä piän sai syvvä blinua da piiruadu sen verran, mi vai vaččah syndyi.

NELLÄSPÄIVY
Oli Pyhälaskun suurien gul’ankoin algu.
Nellänpiän pajatettih, brihat ajelutettih korjil neidizii, čurattih mägie suuril dai pienil regyzil. Midä tajembakse čurai regyt, sidä pitkembät sinä kezän kazvettih pelvahat. Joga ruavol dai joga kiellol oli oma merkičys, kuduat, kui uskottih karjalazet, autettih parandua elostu.

PIÄTENČY DA SUOVATTU
Piätenčän muatkoi tuli gostih vävyllyö, keral häi kučui omii tuttavii rodn’ukunnan naizii.
Suovattan nuoret andilahat kučuttih gostih nadoloi da ukon toizii rodnii da gostitettih heidy. Karjalazet pastettih kagrublinua. Gu lienne nado vie ei olluh miehel, sit andilas kučui bes’odah nuorii tyttölöi, ket ei oldu vie miehel. A gu lienne nado olluh jo "ukon akku", sit andilas kučui miehelolijoi naizii. Andilahal pidi andua navol mitah lahju. Tädä tabua karjalazet novvettih ylen hätken, vie 70-luvul nado svuad’ban aigua sai kangastu pluat’akse.

PYHÄPÄIVY
Pyhäpäivy oli Pyhälaskun jälgimäine, suurin päivy da prosken’n’an ottamizen aigu.
Kirikkölöis piettih sluužbii, papit da rahvas toine toizel otettih prosken’n’ua kogo mennyös vuvves. Käydih kalmoil, illal pominoittih kuolluzii da jätettih syömizet yökse stolal, ku rakkahat omat voidas tulla syömäh. Sih aigah, ku uskovaizet jo valmistuttih pyhittämäh, "prostoit" rahvas vie täytty vägie pruaznuittih jälgimästy Pyhälaskun päiviä. Ven’alazis kylis hevon korjas ajelutettih "Muasleniččua", sit se poltettih da tuhkat peldoloil työttih tuuleh, ku vil’l’at hyvin kazvettas.

YHTEHINE AIGU
Pyhän aigua kirikkö ei pidänyh venčua.
Syöndäs oldih ylen kovat kiellot. Mustellah, ku kaikis jygevin oli juuri ezmäine nedäli, ku ei suannuh syvvä ni lihua, ni maiduo, ni kalua.
Vuvven 1990 jälles kodvan ei olluh kylis nimittumii rahvahan pruazniekkoi, ga nygöi enimät tavat da pivot hil’l’akkazin uvvessah on piästy eloh. Uvvessah joga kyläs pietäh omii kiriköllizii pruazniekkoi, suatetah talvie dai otetah vastah kevätty, pietäh suurdu iluo, ajellah heboloil da pastetah pihal blinua da valellah čuajuu... Ga se enimyttäh on vai ilon pidämizen aigu. Pyhän pidämizeh valmistutah da pyhitetäh, tiettäväine, vai harvat ristikanzat, net, ket kävväh kirikköh. On äijy nuorižuo, ket tervehyön hyväkse on ruvettu pyhittämäh. Enne rahvas piettih kunnivos hengellizii arvoloi da pyrrittih niidy noudamah, ga ei ruohtittu tungevuo niilöih eigo mielel eigo sanal. Nygöi ku eloksen tazo on ylen korgei da rahvas tietäh ylen äijän, endizis rahvahan tavois da uskondolois ei paista eigo niidy novveta. Ehki riähkiä on kaikenmostu.
Pyhälasku on ristittylöin tavoin dai valehjumalahuskondon yhtehine aigu. Joga hengi voi vallita, mih uskuo dai kui pidiä sidä aigua. Kirikkö ei kiellä rahvahan pruazniekkua, varaittau vai liijas syöndäs da liijois valehjumalahuskondolois.