Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Galina Baburova. Ilokaz da razvakaz praznik edel sur’t pühäd
Galina Baburova
Ilokaz da razvakaz praznik edel sur’t pühäd
Veps
New written Veps
Konz
maidnedal’ tuleskeleb , se kaiken tob meile ihastust .Nenil päivil ristitud iloitelesoiš , söba külläks .Mikš ?A sikš ku maidnedalin jäl’ghe om Sur’ Pühä – aig , konz söda äi razvakast sömišt ei sa .
Kaiken -ik mö tedam neciš praznikas ?Kut ende vepsläižed praznuiba sidä ?
Neciš azjas minä pätin pagišta Petroskoin universitetan opendajanke , noren tedomehenke Ol’ga Žukovanke .Kut tegihe sel’ged , ende necil praznikal oli toine tärged pä znamoičend .Se ei koskund nügüdlaižehe .Aig vajehtase , a senke ühtes vajehtase ristituiden kacundad -ki .Nügüd’ praznikaha mülüb erazvuiččid veroid , kudambad oli ottud venälaižil .
Olga Žukova starinoičeb : «Tal’vel , jäl’ghe vederistmäd , suren praznikan oli maidnedal’ .Se oli kahesandel nedalil edel äipäiväd .Mugoižen nimen - maidnedal’ – nece aig sai sikš , miše praznik oli kahtes , koumes päiväspäi i kogonaižehe nedalihesai .Maidnedalin paksumbad tegod oliba ajelend heboil da šurgand mägespäi .Norišt , neiččed da prigad , šurguiba mägespäi .Ende usktihe : mi enamba sinä šurgad , sen pidemba kazvab pölvaz kezal .Täs nägub enzne magine uskond .Pohjoižvepsläižiš küliš jäl’ghe vederistmäd vätihe svad’boid -sajid .A maidnedalil nored käveliba murz’aimen vanhembidennoks adivoihe .I nece adivoičend nimitadihe sanoil “mända marghuze ” Anopele tariž oli adivoičetada ičeze vävüd pirgoil ».
Kaikuččel maidnedalin päiväl oli ičeze znamoičend i kaikuččehe konkretižehe päivähä oli sidotud erazvuiččid veroid .Ozutesikš maidnedalin pühäpäiv nimitadihe “pühäpanom ”.Olga Žukova starinoiči , miše necil päiväl nor’ ak da hänen mužik ajeliba čomitadud korjil külädme .Külän eläjile tarbiž oli heikta heile : “Hüvä murz’ain , hüvä murz’ain ”.Nor’ ak necen ajelendan aigan heitli päspäi paikan i ozuti kaikile , miše hänel päs om sorok i nügüd - hän ei ole neižne , a om jo mehele männu ak .Mugoine noriden ozutand maidnedalil pohjoižvepsläižed nimitadihe “ozutez ”.
Mikš praznik om lujas vajehtanus , Olga sel’genzoitab muga : «Ende nenil praznikoil oli lujas sur’ znamoičend rahvahan elos .kal’t kuti voi ozutada tal’ven da kezan radoid .Kaik nene aigkeskustad rahvaz tezi lujas hüvin .Maidnedal’ -ki oli znamasine rahvahan elos .Rahvaz tezi ende , midä tarbiž tehta necil aigal .Kaik nece oli sidotud elon veroihe .Sikš ku vajehtihe iče elo i necen enččen elon taba mugažo vajehtihe .Mö em tekoi nügüd’ jo , midä tarbiž oli tehta necil nedalil , sikš ku nügüd’ meiden elos ei ole muga sidotud miččed -ne tegod miččihe-se konkretižihe päivihe vai aigoihe .Mö voim vaiše lugeda tedokirjoiš , midä vepsläižed tegiba ende necil nedalil .Meile jäi muštho vaiše erasid praznikan pirdoid , i mö tedam nügüd’ enamban neciš aigas kuti venäläižen tradicijan polespäi ».
Hot’ nügüd’ necil praznikal om toine znamoičend , se jäb mugoižen -žo ilokahan kut ende -ki .Maidnedalil mö satam tal’ved da vastam kevät .Praznikan simvolaks tegihe kürzad , sikš ku ned oma mugoižed -žo kehkerad da lämäd kuti keväden päiväine .Kevaz’ tuleb meidennoks kuti uz’ elon aigkeskust , uziden toivoidenke .Togha keväz’ meile lämäd , ihastust da hüvid uzištoid !
Ilokaz da razvakaz praznik edel sur’t pühäd
Veps
New written Veps