VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Larisa Smolina. Sured adivod Norvegian malpäi

Larisa Smolina

Sured adivod Norvegian malpäi

Veps
New written Veps
Sulakun jäl’gmäižil päivil Petroskoi-lidn vastsi surid adivoid Norvegian malpäi Nurland-gubernijaspäi. Petroskoihe tuli luulesaamelaižiden delegacii. Nece ei olend heiden ezmäine tulend Karjalan male, ved’ ühthine rad Karjalan da Nurland-gubernijan keskes jatktase jo 15 vot.

Kut i vepsläižed, saamelaižed Norvegian mal oma vähäluguine rahvaz. Heiden problemad äjiš poliš oma mugoižed, kut meil-ki, vepsläižil. Ozutesikš, kut i vepsläižed, saamelaižed oma suriš holiš ičeze rahvahan kelen, kul’turan, enččiden käzitöiden, ičeze istorijan kaičendas.

Heiden ühthine rad vepsläižidenke ei ole üks’poline. Se koskeb kut kel’t, muga kul’turad, tedod, istoriajd i ezmäi kaiked se om oigetud vepsän da saamen rahvahiden kaičendaha.

Tuldes Karjalan male luulesaamelaižed, kut heid nimitadas sigä Norvegian mal, oliba kävunuded äjihe sijoihe. Ezmäi kaiked oliba adivoiš Rahvahaližen politikan da uskondsebroiden ministerstvas. Jäl’ges kävuibaPeriodika-paindištoho, tundištoitihe sigä erazvuiččiden vepsän-, karjalan- da suomenkeližiden lehtesidenke, rahvahaližiden toimištoiden radonke, heiden holidenke da problemoidenke. Oliba kävunuded mugažo Kelen, literaturan da istorijan institutha, kus allekirjutiba kožmusen äivoččen ühthižradon polhe.

Pidab sanuda, miše täl kerdal tulnuziden adivoiden keskes oli Filipp Mikkel’, ”Arran-saamelaižen kul’turkeskusen pämez’; Tune Finnesen, saamelaižen parlamentan ezitai da Konrad Sätra, ”Arran-kul’turkeskusen radnik. Institutan da Vepsän kul’tursebran polespäi oliba Irma Mullonen; institutan pämez’, filologijan tedodoktor, Zinaida Strogal’ščikova, filologijan tedokandidat, Vepsän kul’tursebran pämez’; Nina Zaiceva, filologijan tedodoktor i institutan kel’sektoran ohjandai, Jelizaveta Haritonova, Rahvahaližen politikan ministerstvan radnik da Ol’ga Kokorina, ŠoutjärvenKaičii-käzitön keskusen radnik.

Kaikutte heišpäi tegi ičeze homaičusid da nevondoid kožmusen allekirjutushe. Ved’ kožmuz om äipoline, se linneb suren abun vepsän da saamen rahvahiden kaičendrados. Tulgha nene allekirjutadud kožmusen sanad, nevondad da homaicčndad pigašti eloho i antkaha jo läheližes aigas hüvid satusid.