Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Norišt da humalduzanehiden kävutand

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Kodima. № 11, (2009)
Latiševan Nastoi, 9. klass

Norišt da humalduzanehiden kävutand
(Veps)

Mal om äi mehid, kudambad läžuba humalduzainehiden tagut. Narkomanii om man globaline problem. Narkotikoiden kävutand levenzoitase norišton keskes, sikš meiden sanutez om tarbhašt.

Minun rados mina lugin kirjoid narkomanijan polhe, kacuin internet-saitoid sen täht, uzištoid da tegin penen tedotön.

Midä znamoičeb tärtuz «narkomanii»?

Narkomaniinece om lažund, kudamb om sidotud psihologižiden ainehidenke, miččed om pandud «Humalduzainehiden lugetižhe, kudambid kontroliruib Venäman valdkund»( lugetiž I, II, III).

Narkotižen ainehen kriterijad

Sanoihe «narkotine aineh» mülüb 3 kriterijad:

1) tervhuz’kriterii( ainehiden painastuz nervsistemahasedativine, virigzoitaiainehine, eiforine, galucinogenine i m.e.


2) socialine( socialine znamoičend i varu);

3) juridine( Humalduzanehiden lugetišen azjbumagaha om ottud homaičushe mugažo juridine pol’).


Negativižed poled narkotikoiden kävutandas

Narkomanijan problem norišton da vajehtuzigähižiden noriden mehiden keskes om elos jo enamb kahtkümned vot, i om žal’, miše se ei kadota ičeze aktualižut.
Nügüd’ humalduzainehiden kävutandan lugumär mirus om lujas sur’ da kazvab völ-ki. Narkotikoiden mönd levenzoitase i sen rahatulo sabustab milljonoid dollaroid. Vajehtuzigähižed voiba sada niid irdal, sebranikoiden keskes, diskotekoil, erased eskai školiš. Sen täht valdkund kontroliruib kovas humalduzainehiden möndad da kävutandad.

Narkotikoiden kävutand vajehtuzigähižiden keskes oli kaikid suremb vodel 2000. Om tetab, miše humalduzainehed toba tervhudele äi pahut. Nügüd’ pipkutand da humaloličend norišton keskes mugažo leveneb. Erased ei el’gekoi, miše humalduzainehiden kävutandaspäi voib putta narkotižehe ripumudehe. Pidab muštta, miše humalduzainehiden kävutand norišton keskes tob äjan pahut mez’kundale, sikš, ku se iškeb mehen tulijaha aigaha. Narkotižed ainehed murendaba ristitun elimištod, ned tegeba ristituid plodutomikš, toba psihologižid läžundoid, Gepatit C-läžundad, SPID-läžundad, VIČ-tartläžundad i toižid.

Narkotikoiden kävutandaspäi leveneeb äi toižid läžundoid, no nece ei ole völ täuz’ necen pahuden lugetiž. Völ üks’ sur’ problem narkotižen kävundaspäi om paha tego. Narkotikoiden täht mehed ühtneba kriminalha. Männuziš 15 voziš paha tego narkotikoiden täht om lujas kaznu. Vozil 2003-2008 milicijan azjmehišton abul oli avaitud 360 000 narkokriminaltegoid.

Mirus, kudambas eläm, om äi ozad, no om äi gor’ad da mokičust. Lapsiden da norišton aig om ozakaz da holetoi, sikš putuba paksus erazvuiččihe paha-azjoihe. Sen täht lapsed tegeba äi pahad ečeleze da ičeze vanhembile. Ei voi kündlita kacta vanhembiden päle, kudambiden lapsed kävutaba humalduzainehid.

Lopus tahtoin sanuda kaikilelaske kaikiš kanzoiš linneb kožmuz da armastuz vanhembiden da lapsiden keskes, laske kaik linneba ozakahad. Voib olda siloi narkotikoiden da humalduzainehiden kävutandan lugumär väheneb.