Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Al’ona Jegorova.
Pedagogine praktik školas
Source:
Kodima. № 12, 2009
Al’ona Jegorova
Pedagogine praktik školas
Veps
New written Veps
Kaikuččen üläopenikan täht jäl’gmäine opendusen voz’kurs om kaikid tärktemb i kaikid znamasižemb, ku rindatada toižiden openduzvozidenke. Jäl’gmäine voz’kurs znamoičeb ezmäi kaiked valdkundan ekzamenad, diplomtön kirjutandad i polestamišt da diploman samišt. Sen-žo aigan joga üläopenikale tabrbiž pätta, midä tehta edemba, kut eläda, kus rata, ved’ vessel opendusen aig lopiše jo lujas pigai.
No neniden suriden azjoiden ližaks äjil Petroskoin universitetan üläopenikoil videndel voz’kursal sügüzel om völ pedagogine praktik školiš, sikš ku universitetan lopindan jäl’ghe pästnikad voiba rata mugažo opendajin-ki, a sihe ezmäi tarbiž opetas.
Baltianmerensuomalaižiden keliden da kul’turan tedokundan üläopenikad lähteba tobjimalas mugoižele praktikale Petroskoin suomalaiž-ugrilaižehe školha, kus hö voiba olda suomen, vepsän vai karjalan kelen opendajin. Školas üläopenikoid varastaba lujas hüväd i südäimeližed opendajad, kudambad abutaba heile tahtonke i kaiken hengenke opendamhas olda opendajan, tehta urokoid hüvin da löuta ühthišt kel’t lapsidenke. Vepsän kelen üläopenikoile hüvän abunikan om kaiken Nadežda Anatoljevna Kukojeva, školan üksjaine vepsän kelen opendai.
Vaiše praktikan aigan el’gendad, mitte jüged azj om opendajan rad. Miše olda hüvän opendajan ei täudu vaiše navedida ičeze predmetad da armastada lapsid, tarbiž völ olda melentartuižen i lahjakahan ristitun, kudamb voib tehta čomid i melentartuižid urokoid, voib sel’genzoitta hüvin kaik azjad, voib mel’dütoitta lapsid da pidäda heiden homaičust kaiken aigan. Üläopenikoile, kut todesižile opendajile, tarbiž lujas äjän rata joga urokan täht: pidab kirjutada ičeleze erazvuiččid tegendoid da tekstoid, meletada, kut tehta oikti urokan, miše kaik oliži sidotud urokal da seižuiži oiktas jäl’genduses, da völ-ki pidab tehta sidä muga, miše lapsed ei väzuiži urokal da saižiba miččid-ne tedoid urokaspäi pähä.
Tarbiž völ tehta äi radod urokoiden-ki ližaks: pagišta lapsidenke klassan časuil, pirtta seinlehtesid, vedäda openikoid muzejoihe, teatroihae koncertoihe vai völ kuna-se, tarkištada lehtikoid da päivkirjoid, tehta openikoiden täht melentartuižid tedovändoid, vaumita lapsid erazvuiččihe konkursoihe da äi tošt-ki.
No kaiked jügedamb azj üläopenikoiden täht( i kaikiden noriden opendajiden täht) om löuta ühthišt kel’t kaikuččen lapsenke, tehta muga, miše openikad kundližiba sindai, tuližiba sinun urokoile tahtonke, da miše heil oliži melentartust opeta sinun predmetad da pagišta sinunke. Ani sišpäi rippub-ki, kut mäneb sinun praktik, da miččid tundmusid da johtutesid sinai jäb.
Miše sada satusid praktikan aigan jogahine üläopenik mänetab ezmäks äi vägid da nervoid. No meletan, miše ei voi opetas nimiččehe radoho hüvin necitä. Sikš voib sanuda, miše hot’ školpraktik om-ki jüged azj, se om mugažo i lujas tarbhašt tulijoiden opendajiden täht. Ved’ sen aigan üläopenikal om voimust olda opendajan roliš, tedištada, mitte nece rad om – olda hüvän opendajan, da el’geta, voiži-k hän sidoda ičeze elon neche radoho. Kel-se praktikan aigan oli jügedusid, i sikš hän nikonz ei tahtoškande mända opendamha lapsid. A kenele-se praktik tuli mel’he i eskai oli žal’, miše se lopihe. Voib olda, mugoižiš üläopenikoišpäi tuleba jo pigai nored i hüväd suomen, vepsän da karjalan kelen opendajad, kudambad mugažo sündutaškandeba openikoil melentartust nenihe kelihe da abutaškandeba nenile kelile kaitas lapsiden henges.