Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Šallun Anni.
Sanasuarele käynnyh rahvas. 3
Source:
Oma mua. № 20, 2024, p. 10
Šallun Anni
Sanasuarele käynnyh rahvas. 3
Livvi
New written Livvic
I lmovoi tukku karjalastu sananpiädy on kiini ristikanzas, hänen ruadolois da suitettulois nerolois. Ristikanzan luondeh, taba, hänen nerot ollah rahvahan ynnälline folosoufii. Sanasuarele käynnyh rahvas -rubriekas juohattelemmo vai erähii, vai pienen vuitin suurdu kieliuarrehtu.
EI OLE YKSIPUOLISTU HYVIÄ, NI YKSIPUOLISTU PAHUA
Ristikanzua karjalazet kuvaillah ylen syvästi kui hyväs, mugai pahas puolespäi. "Yhteh pereheh vobi rodiekseh kui obliekkulaudua, mugai šittulabjua", sanotah viizahasti da kohti. Ristikanzu, kudamal on hyvä, pehmei luonneh, sanotah hyväluondozekse, kudamal on kova luonneh, sanotah pahaluondozekse.
- Evle yksipuolistu hyviä, ni yksipuolistu pahua. (Jogahizes ristikanzas on kaikkie).
- Hyvä taba elättäy, paha kuolettau. Paha taba – terveh hädä. Kel on kovahko syväin, sil ei ole nimidä hyviä. (Hyvä ristikanzu hyvin eläygi, pahaluondoine ičel pahua luadiu).
- Taba nouzou. (Tabavuu).
Ristikanzu vobi olla pehmei, helly, hellyluondoine, hembei.
- Vačču on pehmei da sebo ies. (Karjalazen tundiet lähtietäh vačaspäi. "Läbi vačas meni", "vaččua tuskuau", "yksi vačču tiedäy").
- Taba on kodih roinnuhes. (Ristikanzan taba, luonneh työndyy omas kois, omis vahnembis, ei vierahispäi).
- Hyväh sanah leppy langieu, pahah sanah paivu katkieu. (Sana äijän maksau, sille on vägie parembah dai pahembah päi).
- Muailmu hyvän mieron vuoh pyzyy. (Hyvä voittau).
NÄYKÄTÄ SANAL PIDÄY
MALTUA
Yhtelläh puaksuh karjalazet sananpiät ollah vasturiidaizet. Erähis ristikanzan hyviä luonnehtu kiitetäh, erähis pietäh valehennu puolennu.
- Kenen taba pehmevin, segi hambahih. (Pehmeiluondoine ei voi omua iččie puolistua, händy on helpombi voittua).
Ristikanzua, kudamal on oma nägeväine taba, midä häi ozuttau toizile, sanotah omačottaizekse, omanenäizekse, omapäizekse.
- Jogahizel on nenä da nenäs kaksi loukkostu. (Neniä myö nagyy taba. "Nostua nenä").
- Häi vai omua viildäy. Häi vai omua ongittau da viluu hengittäy. (Yksikai ruadua omua).
- Endine merras, huavoine kaglas. (Ei muutu, yksikai rubieu omua ruadamah, endisty).
- Hänel sentäh poudu peräl on. (Hänel on yksisama).
- Mi on libunuttu, se on azetunnuttu. (Joga pahale dielole tulou loppu, ei sua libuo rajattomasti).
- Nälgy reboin ridah ajau. (Suuri hädä ristikanzan vällendäy pahah dielossahgi).
- Yksi on sumčal suuri, toine kontil korgei. (Löyhketäh toine toizen ies).
- Eliä kolmen koin korgevuol. (Eliä sluavakkahasti, bohatasti).
- Eigo nygöi rahvas varata ni riähkiä, ni ruohkua. (Vällilizet rahvas nygöi ollah, ei varata nimidä).
- Viizahuttu ku et vikeldynne, ga prostovuttu et propadi. (Parembi on olla prostoi, migu viizas).
- Kelle käis, sille kärzäs. (Ken midä eluo ižändöiččöy, sanommo, ruadokohtas, sidä eluo on tagangi. Sanotah myös varrastandois ruadokohtas).
- Hänel on huigei hurstis, riähkät – räččinäs. (Nimittumua huigiedu ei ole, ei varua huigiedu. Täs verdaillah intimizih yhtehmenendydieloloih).
- Parembi on nagrajan suuh kaččuo migu itkijän. (Vesselän da nagrajan ristikanzanke on parembi olla).
- Yhtel suul itket dai nagrat. (Elaijas on kaikkie, itkuu dai nagruo. Ristikanzal kai net pidäy kestiä).
- Jogahine omua venehty tervuau. Jogahizel kämmenet ollah iččieh päi. (Ristikanzu ezmäi omua puoldu kaččou, omua hyödyy eččiy).
- Julgien luut, viizahan – jället. (Julgei vobi terväh kaduo, viizas nenga ruadau, ku vai jället jättäy, iče piäzöy).
- Kondii hozi vägevy ollou, ga hänen tal’l’al muatah. (Vägeviägi voibi voittua).
- Liigu parzi seinäs. (Sanotah ristikanzas, kudai liigua pagizou, kielii kandelou).
- Mittuine ristikanzu meččäh lähtöy, moinegi puu vastah tulou. (Ristikanzua myö hänen ruavot, tevokset dai tulokset).
Ynnälline termistö sanondua löydyy huiguajan perze-sananke:
- Sada sarkii, tuhat turkii, a pellol mendyy perze avvoi. (Liijan hyväkse menii, liigua löyhkäy, a iče nagrettavu on).
- Uuzi on ul’l’as, ga perze on pal’l’as. (Liigua löyhkäy).
- Perze yldyi sinnesäh, ga ei syö ni ahvenen möykkyy (Libunuh, vällilline ristikanzu).
- Mi mieleh juohtuu, se perzieh karahtah (Kebjeimieline. Ei abrikuiče omii ruadoloi putilleh, kiirehtäy ottavuo).
- Ollou perze laučal, sit rodieugi vezi staučas. (Pattiel ei rodei midä syvvä).
Karjalazien sananpiälöis suau löydiä ristittyzien kai valehembat dai vägevembät puolet. Jogahizel pienel šeikkaizelgi maltettih löydiä pädevät sanat, kačottih kriittizesti ristikanzan oman ičen vietändäh da elaigah. "Näykätä" toine tostu sanal on suuri nero.
(On kerätty karjalan rahvahan fol’klouran mugah, "Oman Muan" toimitukses olijoi materjua loi myö).
Taloi salos