Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Olda ühtes meiden holiš

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Kodima. № 2, (2010)
Maria Filatova

Olda ühtes meiden holiš
(Veps)

Uhokun augotišes Norvegijas, čomas penikaižes Kirkenes-lidnas oli tehtud suim, kudambale tuliba Barencregionan rahvahiden ezitajad. Karjalaspäi suimale töndui delegacii vepsän rahvahaspäi.

Mi om Barencev Evro-Arktine region?

Kut sanub istorii, ende pohjoižmaiden rahvahad oliba läheližiš kosketusiš, kudambad jäl’ges oli kadotadud. Sen täht, miše udessündutada rahvahiden kosketusid, zavotta rata ühtes, 17 vot tagaze oli tehtud Barencan Evro-Arktine region. Nece rahvahankeskeine organizacii ühtenzoitab ned mad, kudambad oma ümbri pohjoižpirdas: Suomed, Norvegiad, Venämad da Šveciad. Venämaspäi Barencregionha mülüba Murmanskan da Arhangelskan oblastid, Nenecan agj, Karjalan da Komin respublikad. Saamalaižiden ližaks, regionan igähižikš rahvahikš oma tulnuded nencad da vepsläižed.

Regionan tarbhaine rad

Barencan Evro-Arktižes regionas om tehtud äi radgruppid.
Niiden pätegend om kehitoitta maiden ekonomikad, kul’turad, möndad, tehnikad, tedod da toižid elon polid. Neniden radgruppiden keskes om mugoine-ki grupp, kudamban tego om polestada vähäluguižid igähižid Barencregionan rahvahid. Neciš grupas om Barencregionan kaikuččen rahvahan ezitai. Gruppas om vepsläine-ki ezitai. Sido rahvahan da valdmehiden keskes oli vaiše necen radgruppan kal’t. Suim, kudamb tehtihe uhokus, vajehti necida azjad. Nügüd’ saamalaižed, vepsläižed da nencad voiba sanuda kohtha ičeze problemoiš, voiba ezitada oiktas ičeze jügedusid valdmehile.

Kut suim mäni?

Karjalaspäi suimale tuli kahesa mest. Kirkenesas oliba koume päiväd. Kaikutte päiv toi delegatoile melentartušt radod, äi uzid tedoid, melid. Ezmäižel päiväl oli tehtud sur’ suim. Sen aigan delegatad pidiba paginoid rahvahiden problemoiš.

Vepsläižišpäi pidi ezitust Zinaida Strogalščikova, Vepsän kul’tursebran ohjandai. Zinaida Ivanovna starinoiči, miččid satusid vepsläižed saiba Barencsekretariatan abul. Vepsän kul’tursebr om tehnu 10 projektad vepsän rahvahan kelen da kul’turan hüvüdeks. Vodel 2000 vepsad oma tulnuded Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden lugetišhe. A vodel 2006 – Pohjoižen, Sibirin da Venäman Edahaižen Päivnouzmpolen lugetišhe.

Suimal oli sanutud mugažo vepsläižiden holiš. Ozutesikš, sen polhe, miše Piterin agjan vepsläižed oma jügedas situacijas: ei amu sigä oli sauptud 3 školad da 3 päivkodid. Erasile norile kanzoile tarbiž jätta kodimad da lähtta elämaha lidnha. Nece om sur’ kibu da bed penen rahvahan täht.

Nina Zaiceva, tetab filologian tedodoktor, oli mugažo vepsläižes delegacijas. Hän starinoiči suiman polhe:

“Kaik ezitused olibamelentartuized.
Kaik ned oli kätud venän kel’he, anglian vai saamen kel’he. Oli ezitajid toižiš-ki maišpäi. Ozutesiks, Kanadaspäi. Oli čukčid meiden maspäi, toižed-ki, kenele oma läz nene problemad. Sid’ oli tehtud mugoine rezolucii. No tahtoin sanuda, miše rezolucii ei ole tehtud lophusai. Oli tehtud vaiše ezmäine projekt. Se om anglian kelel. Nügüd’ kaik nene materialad oigetas Kirkenesaspäi meile, i kaikutte delegacii lugeb i sanub ičeze melid.

En voi sanuda, miše pigai vepsläižišpäi lähteb ezitai i voib kaik ezitada da pätta. Ei, pidab äi aigad, sikš ku kaikiš neniš problemoiš pidab völ pagišta meiden valdmehidenke”.

Arktikan ühthiželo

Toižel päiväl oli tehtud konferencii.
Sen nimi oli Arktikan ühthiželo. Arktika om pohjoine ma. Problemad, kudambad sünduba necil mal, vähän nahodiba meiden rahvahan jügedusihe. Ved’ äjad pohjoižrahvahad oma pened, vähäluguižed. Arktika nece om vilu il’mvöhišt. Ristitule pidab olda hüväs kožmuses londusenke. Pohjoižes mašinradod da meiden ekonomik traviba paksus londust. Necen probleman polhe pagištihe konferencijan aigan. Nina Zaiceva sanub: “Paginan om pidänu vähäluguižen rahvahan ezitai Kanadaspäi. Hänel oli lujas hüvä sur’ man oblastid, i ei sijad, kus voiži eläda ristit, ka kus hän voiži olda londusenke hüväs sidos i hüväs kožmuses. Kanadalaine sanui, miše heiden rahvahal om äi mugoižid rak-kibuid, miččid ei ole toižiden rahvahiden keskes, sikš ku nene sured mašinad jätaba hondoid jäl’gid ristituile. Oli, tozi, opak kacta. Hüvä om, miše voim olda ühtes i sanuda neniš abidoiš, meiden holiš. Kaik mir voib tedištada neniš problemoiš i abutada vähäluguižile rahvahile”.

Konferencijal pidiba paginoid mugažo saamalaižed, venälaižed delegatad. Kaikutte paginik tahtoi, miše kundlijad saižiba hüvid tedoid, miše kaikutte rahvaz voiži kävutoitta toižiden ristituiden mahtoid da tedoid elos.

Melentartuine, hüvä matk

Matk Norvegian male tuli mel’he delegatoile.
Se andoi kaikile tarbhaižid uzid tedoid da hüvid melid. Kaikuččel om hüvid muštlosid matkaspäi. Nina Zaiceva sanub:

“Ezmäižel päiväl oli hüvä koncert, kudambal rahvahad ezitiba ičeze pajokul’turad.
Kut sündui pajo? Miččid pajoid oli ezmäi rahvahil? Midä oli ozutesen? Oli lujas melentartušt kacta, miše, ozutesikš, tedren pajo oli tulnu ozutesen, i ristit oti nenid kulundoid i sid’ sen pohjal tegi pajon. Minä mugoižid melentartuižid koncertoid jo amu en nägend. Kirkenesas eläba hüvätabaižed ristitud, oli äi muhuid. Olen mugošt mel’t, miše vepsläine delegacii sai äi hüvid tedoid, sebranikoid, hüvid melid. voim nügüd’ nenid mahtoid kävutaden tehta ut tarbhašt radod vepsän kelen i vepsän rahvahan hüvüdeks.