Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Openduzkursad Vengrian mal

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Kodima. № 10, (2009)
Marija Filatova

Openduzkursad Vengrian mal
(Vepsian)

Vengrian da vepsän keled mülüba ühtehe suomalaiž-ugrilaižehe kel’kanzaha. No konz kulištad vengrian paginaoid, ka ed voi el’geta nimidä. Nägub, miše ned oma joedahaižed”, ved’ ned ei koskugoi toine toižehe. Oma-ik suomalaiž-ugrilaižed keled pojavad? Midä meiden kul’turoiš om ühtejittušt? Vastusid nenihe da äjihe toižihe küzundoiheoli voinu sada openduzkursoil Vengrian mal.

Hungarologia-kezaüläopišt

Nene kursad nimitadas Hungarologia-kezaüläopištoks.
Sen tegii om Päivlaskman Vengrianman üläopišton uralilaižiden keliden kafedr, mitte radab Sombathei-lidnas. Sigä kezaüläopišt radoi jo 13 vot. Kaks’ vot tagaze opendust vedetihe Badsconytomai-lidnas, kus oli avaitud Fenno-Ugricum-institut. Nece institut holdub suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden problemoiš. Se tegeb äjad sen täht, miše kaita kelid, kudambad voiba kadoda. Institut abutab suomalaiž-ugrialaižiden maiden rahvahile kosketadas, tehta kelid da kul’turoid tetabikš kaikele miruile. Fenno-Ugricumas tehtas äi projektoid: paindas literaturad suomalaiž-ugrilaižil kelil, avaitas üläopištoid.

Institut radab čomas penes pertiš, kus ende eli Vengrianman kirjutai Keresztury Dezsö. Tägä neciš elokus kaks’ nedalid lugetihe meile lekcijoid, vedetihe openduzčasuid.

Opendajin oliba tetabad Vengrianman tedomehed: Eniko Sij, Peter Bokani, Ištvan Kozmač, Žuža Šalanki, Pal Tamaš, Laslo Klima, Ištvan Fodor.

Kursoiden openikad

Kezaüläopištoho opendamhas tuli 13 suomalaiž-ugrilašt adivod.
tuliba Venäman erazvuiččiš polišpäi: Udmurtiaspäi, Komi-, Mari-El, Mordovij-valdkundoišpäi, Karjalaspäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi. Kezaüläopištos openzihe koume vepsläšt. Vologdan agjan Pondal-küläspäi tuli Vera Mednikova. Hän om külän muzejan pämez’. Keskvepsläižes Vidl-küläspäi tuli Ol’ga Spirkova. Hän radab mugažo muzejan pämehen. Karjalaspäi tulin minä, necen kirjutesen tegii, meidenke oli völOma Mua-lehtesen lehtmez’ karjalaine Jelena Filippova.

Sada tarbhaižid tedoid

Kaikuttušt openduzpäiväd zavodi vengrian kelen urok, kudambad vedi nor’ opendai Geza Peti.
Kahtes nedališopenikadtedištiba äi vengrialaižid sanoid, a kursiden lopus eskai voiba starinoita kelel ičeze polhe. Pidab homaita, miše ezmäižes kacegespäi nägub, miše vepsän da vengrian keled ei olgoi pojavad. No konz zavodid opeta vengrian kel’t, löudad tutabid sanoid. Erašti ero om vaiše ühtes kirjames.

Vengrian kelen openduzčasuid jatksiba lekcijad. Kursiden ühtnikad saiba tedoid Vengrian literaturan, istorijan, kul’turan polhe. Lekcijoiden aigan pagižim opendajidenke erazvuiččiš azjoiš. Sur’ homaičuz oli oigetud tärktaha problemaha: kut kaita vähäluguižiden rahvahiden kelid. Pagištihe siš, kut školiš lapsile opeta kelid, kingitiba homaičust kanzoiden kelihe, keliden sirdändaha edehepäi, literaturan kehitoitandaha da völ toižihe äjihe problemoihe.

Kaikuččen openduzpäivän lopuks tuliba urokad, kudambil opetihe kargaita Vengrian rahvahan karguid da pajatada pajoid. Miččed melentartuižed da čudokahad ned oma! toštim opendajan jäl’ghe kaik karguiden likundad, ladim virkta oiktas pajoiden sanoid. Melodiližed, čomad pajod pigai jäiba muštho, i pajatim niid kogonaižed päiväd.

Kosktetadaseravuiččihe kul’turoihe

Kezaüläopištos openzihe ristitud, kudambad radaba erazvuiččiš sijoiš: kelen opendajad, lehtmehed, kirjišton radnikad.
Tägä saiba tarbhaižid elon da radon täht tedoid. Kursiden ühtnik, Jelena V’azova, radab komi-kelen opendajan. Hän sanui, miše sanuded tedoid hän voib otta radho. Ozutesikš, starinoita lapsile, kut suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kul’turad koskuba toine toižehe. A necidä nägištim elos. Ved’ opendusen aigan kaikutte starinoiči ičeze rahvahas, pajati erasid rahvahan pajoid.

Kursiden lopus kaikutte pidi ezitust ičeze kelel. Muga voim kulištada suomalaiž-ugrilaižid kelid, ”kosktetadaseravuiččihe kul’turoihe.

Nece matk om tonu kaikile uzid melid, jäti hüvid muštlosid. Openduz andoi ühtnikoile ut kaceged äjihe azjoihe, käski meletada äjiš küzündoiš da problemoiš. Nacein, äjil om sündunu uzid melid, tahtoid midä-se vajehtada, tehta midä-se ičeze rahvahan hüväks.