Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina Karakina. Entiseštä lapšen kašvatukšešta
Valentina Karakina
Entiseštä lapšen kašvatukšešta
Karelian Proper
New written karelian
Vienalaini ohje lapšen
kašvattajilla oli tämmöni : "Yškä še lapšen ylentäy , parma še lapšen parentau , varvikko heposen varšan , vaššan lehti vaimon lapšen ."
Šyli ta hellä huolenpito on paraš kašvatuš lapšella .Lämmin kyly ta pehmie vaššan lehti , šiinä on voitiet kipeillä .Niin kuin heposen varša virkistyy talven jälkie kevyällä varvikkoh piäštyö , niin lapšiki rakkahalla kohtelulla varttuu parahittain .
Hyvällä šanalla ta hellällä kurilla yritettih lašta opaštua .Vain lapšen luonto ei näistä touhuloista muutu , šentäh kun luonnon ta tavat lapši periy vanhemmiltah .Vienašša šanotahki :
– Mitä tuatto ikäh , šitä poika polveh .Šukuhuš on šuopetäjä , rotuhuš on Ruškon vaša .Veštäjähäš ni laššut tullah .
Ihmisen hyvät ta pahat puolet nävytäh hänen lapšistaki :
– Orahašta touvon tuntou , varšašta hyvän heposen , emon lapšen liijatenki .
Kumminki lašta kašvattuas’s’a käytettih kovempieki keinoja .Lapšen kurissa pitämisekši on šelkäšaunuaki käytetty tehokkahana ta vaikuttavana keinona .
Šanottih :
– Ken viččua šiäštäy , še laštah vihuau .Ken kuritta kašvau , še kunnivotta kuolou .
Još konšanih viččuaki käytettih , ni pehmennykšekši šanottih :
– Muamon vičča villani .
Erähien talojen kamarin oven piällä šeinähiršien välih oli pissetty vičča .Lapšet varattih kun vain heilä mainittih Koivuniemen stuarostua .Heilä šanottih :
– Lapšet , vakautukkua !Tulou Koivuniemen stuarosta ta antau teilä tetrenleipyä !
Šelkäšaunua kyllä annettih , vain oli lievempieki kuritukšie .Korvarieškasie annettih toisilla , ta prinkattih oččah – še oli luunapin antamista .
Mäkelä Okahvie kerto , jotta hänellä Vuokkiniemeššä oli ollun šemmoni ämmö , jotta hiän aina puolušti lapšie eikä konšana kieltän , vaikka kuin lapšet ois mellaššettu .Kun hiän joškuš vaipu šiitä mellakašta ta tahto hil’l’aisutta , ni hiän iče alko oikein hyppie ta reuhata lapšien kešellä .
Lapšet ruvettih kaččomah šitä kummua ta šiitä i ašetuttih .
Kerran talonväki oli heinäššä ta ämmö lapšien kera oli yksin koissa .Taikina-aštie oli laučan piäššä happanomašša .Taikinan piällä oli kanši , vain pitkävaršini härkin piipotti šieltä kannen alta .Yksi tyttölöistä karhasi leipyä ottamah leipäorrelta .Kun hiän hyppäsi šieltä alaš , ni tarttuki koššon helmaštah härkkimeh , härkin pyörähytti koko taikinapytyn kumoh laučalta , ta kaikki taikinanjuuri lattiella !Lapšet äijälti pöläššyttih , vain ämmö juohatti :
– Kovokkua tahaš päreillä jälelläh taikinah , kaččokua jotta ei ruhkua mäne šiämeh ta peškyä šiitä late puhtahakši .
Väki tulou heinäštä , a late ei vielä ole kerin kuivua pešun jälkie .
– Mitä lattiella on ? kyšytäh .
Ämmö vaštuau :
– No mitä šiinä nyt on , vettä kun kannoin , ni šiih läikähti ta šiinä nyt löhöttäy !
Aika jyräkkä oli pirtissä , kun 14 punukkua šiinä telmi , vain ämmö ei konšana kieltän lapšie .Kolme kätyttä oli pirtissä yhtä aikua ta ämmö niitä tuuvitti .
Illalla lapšet muata pötkähettih ken minneki .Šiitä heijät kovottih niin kuin luuvvot ta vietih perinöillä .Perinät pantih lattiella , koko late oli makuajien vallašša , vain stolan piäštä läksi ovella vapua kuja , šiitä piäštih kulkomah .
Huolta ta murehta lapši antau vanhemmillah šamoin , kun iluoki .Eikä muamon huolet lopu konšana , ei ni lapšen vartuttuo .
Lapšen tekoja ta elämyä voit šeurata ta ohjata šilloin , kun lapši on pieni ta eläy vielä koissa .Šuurekši tultuo hiän kulkou omie teitäh .Šentäh lapšen kašvatukšešta šanottih näin :
– Kuni lapši on yšäššä , ni yšän šuuruš on šiula mielipaha , kun joutuu lapši lattiella , ni lattien šuuruš on šiula mielipaha , a kun joutuu muailmalla lapši , ni koko muailman šuuruš tulou šiula mielipaha .
Ta vielä šanottih .
– Šini lapši kuni lattiella , šini poika kuni polvella .
Entiseštä lapšen kašvatukšešta
Karelian Proper
New written karelian
–
–
–
–
–
–
–
–