Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Darja Hil’. Mikš mö nägem unid?
Darja Hil’
Mikš mö nägem unid?
Veps
New written Veps
Mö
kaik nägem lujas enamba unid , mi muštištam .Erased ristitud sanuba , miše hö magadaba vahval unel da ei nähkoi nimidä , no nece ei ole muga : kaikuččen mehen aivod sädaba unid .Ero om siš , kut mušton mehanizmad radaba erazvuiččil ristituil (mušt om unikaline kaikuččel meišpäi ).
Unid nägem jogahižen kerdan , konz magadam .Ned ozutasoiš kaikil unen astusil (stadijoil ): kebnäs unes (konz mö vaiše nukkum ), süväs unes da heredas unes (sidä mugažo kuctas sil’miden heredan likundan fazaks ).Jäl’gmäižen astusen uned oma tobjimalaz pit’käd da čudokahad , melentartuiženke süžetanke , a toižil astusil nene paksus om sidotud männuden päivän aigtegoihe da oma lühüdambad i tuskikahambad .
Heredan unen astuz om kaikid pidemb läz homendest .Ku sindai heraštoittas sen fazan aigan , ka johtutad ičeiž unt i void starinoita sen polhe .
Unil om znamoičend
Tedomehiden melen mödhe , mö nägem unid , sikš miše niiden abul tegese sur’ rad meiden mahtištonke , mel’kuvidenke da tundmusidenke .Veresed tedod siš , mi om tehnus päivän aigan , lähteba aivoihe , kus niidenke tegese rad .Sid’ tedod ühtneba kogonaižehe elon mahtištoho , mitte om kaitud muštos .
Uniš ristitun aigtegoid da tundmusid segoituba ičeze keskes melentartuižešti , ved’ sigä ei ole nimittušt kontrolid .Ku todesižes elos om tehnus mi-se hond , ka uniš nece huba aigtego voib kätas sel’getomaks da pöl’gästoitajaks starinaks .
Uned ei ozutagoi aigtegoid siš formas , miččes nene oliba todesižes elos .Sen sijas uned starinoičeba istorijoid neniš aigtegoiš .
Konz mö magadam , uniš ozutasoiš kaik rižad .Enamba kaiked vasttam nägumel’kuvid .Kulundoiš ristitud tedotaba harvemba – poles statjoišpäi , a tedotusid hajuiš i kibus vasttasoiš lujas harvoin .Sündundaspäi sogedoiden ristituiden uniš ei ole nägumel’kuvid .Nece koskeb mugoižid-ki mehid , kudambad sogeniba sihesai , kut heile oli täudnu 4-5 vot .
Uni om lekar’ da opendai
Uned tugedaba meiden melentervhut , a mugažo abutaba vahvištoitta päivän aigan sadud tedod i paremboičeba erazvuiččid mahtoid .Tedomehed sanuba , miše uniš mö harjoitam mahtoid , miččed oma meile tärktad todesižes elos .Kümniden voz’tuhiden aigan uned kehitoitihe ičeladuižeks harjoituzkaluks , miččes mö harjoitam homaita varud da oikti reagiruida sihe .Kaikid popul’arižembiden uniden lugus kaiken linneba unid sabutandas , ekzamenas i siš , kut olem irdal ani alastomin .Oled-ik konz-ni nähnu mugoižid unid ?
Ličkäižed : satatesen toštmine
Ku elos tegese mi-se vastmeline vai opak , nece voib tošttas aivoiš öižiden ličkäižiden formas .Tedomehed meletaba , miše se om hüvä da tarbhaine azj : muga meiden melentervhuz’ radab satatesenke .Konz huba aigtego ličkäižen formas toštase äi kerdoid , mö hilläšti harjenem sihe i sikš mokičemoi vähemba ."Aig tervehtoitab " – nece muštatiž om tervehtoitajas unes .
Toštajan ličkäižen süžet voib meletaden vajehtada .Ezmäi kirjuta se , a sid’ tarkkohtaižešti kuvitele ičeleiž toine ličkäižen aigtegoiden versii .Tariž paksus (kaikuččen päivän ) kuvitelda ičeze meles nece uz’ versii , i aigan sirttes ličkäižen süžet hilläšti vajehtase .
Oled-ik nähnu sel’ktoid unid ?
Erased meišpäi voiba nähta sel’ktoid unid – toižil sanoil , nene ristitud oldes unes el’gendaba , miše hö magadaba .Mugošt unt voib vajehtada ičeze tahton mödhe vai lopta miččel taht minutal .Miše opetas nähmaha sel’ktoid unid , tariž napernas da hätken harjoiteldas : om jüged heraštoitta mel’t siloi , konz se magadab vahval unel .Tobjimalaz nevodas homaita čudokahid azjoid – mugoižid , miččid ei voi olda todesižes elos .Herkhil-ki oldes tariž paksumba küzuda ičtaze : "Olen-ik unes ?"Ku ed voi rohktas antta vastust neche küzundaha , ka oled unes i eskai näged sel’ktad unt .
Uniden sel’genzoituz
Uniden znamoičend om sidä suremb , mi paksumba mö naprim sel’genzoitta niid .Miše todeks el’geta ičeze unid , tariž mahtta oikti sel’genzoitta niid , sikš miše uni om palakaz mozaik , kus lozgom segoituba mel’ da tedmatomuz .Unes tegese varastamatomid i čudokahid sidoid erazvuiččiden johtutesiden , mel’kuviden da tundmusiden keskes .Uned om kudotud metaforišpäi , kaikutte miččišpäi om ani jüged .
Pit’käd uned palakahan süžetanke om saudud meiden mel’t holdutoitajiš azjoišpäi .No unes nene azjad ühthištasoiš toine toiženke ani ičeladuižešti , miččen-se ičeze logikan mödhe , i sikš uned tunduba meile absurdižikš .Paksus sindai holdutoitai problem voib pättas unes , no nece pätand ozutase simvolan vai ozoitesen formas , mitte tariž ozaita .
Mö kaik olem erilaižed , i meiden päiden südäimištod oma mugažo erilaižed .Sen taguiči uniden sel’genzoituz tariž tehta ičenaižešti , ičeze vägil – unikirjoita da nevondoita Internetaspäi .Sinun uned oma vaiše sinun meletusid i metaforid .Sinei pidab äjan kaitas ičesaiž .
Om hüvä meletada unid : midä ned tahtoiba sanuda sinei ?Tariž löuta sido simvoloiden da todesižiden aigtegoiden keskes .Ku eraz uni toštase äi kerdoid , ka nece znamoičeb , miše om problem , miččehe tariž kingitada homaičuz .
Uniden päivkirj
Kaikutte voib opetas johtutamha unid da analiziruimaha niid paremba .Mi paksumba kirjutad ičeiž unid , se hätkemba kehitoitase sinun sel’genzoitusen maht i se paremba kävutaškanded uniden nevondoid .
Pidä magaduzsijanno kirjutim da bumag vai diktofon (kožub ližaduz sinun smartfonas ).Ehtal , edel magadamha lähtmišt , ladi sihe , miše tahtoid johtutada ičeiž uned .Konz heraštud homendesel , ala rigehti avaidamha sil’mäd da meletamha tulijan päivän polhe .Ku heraštud heraštoituzčasuišpäi , saupta se i umbištada sil’mäd udes .Anda ičeleiž üks’-kaks’ minutad , miše johtutada enamba unen tarkkohtid .Ku pähä ni-mi ei tule , ka napri hilläšti verda toižin : kätte kul’gele vai sel’gäle .Konz johtutad unen süžetan , ala avaida sil’mäd – meleta siš , mi om jänu sinun muštho .Vaiše sen jäl’ghe void kirjutada ičeiž unen bumagale vai diktofonale .
Mikš mö nägem unid?
Veps
New written Veps