Texts

Gromova Ljudmila . Anatolii Nikolajevič on monipuoline ristikanža

corpus: Journalistic texts

Source:

Oma mua. № 49, 2024, p. 7

Gromova Ljudmila

Anatolii Nikolajevič on monipuoline ristikanža

Karelian Proper
New written Tver

Tverin
Karielan
istorijan
kirjuttajalla
Anatolii Golovkinalla täydy
75 vuotta
.

Lämbymät tervehykšet tämänke datanke Anatolii Nikolajevič otti
vaštah

monista
paikoista
, linnoista
i
kylistä
, žentän
što
on
hiän
tverinkarielazin
istorijan
kirjuttaja
, tunnettu
ristikanža
kuin
Tverin
Karielašša
, niin
i
Karielan
Tažavallašša
i
toizissa
šuomalais ugrilazissa muakunnoissa.

Kul’turnoin Avtonomijan peryštäjä Anatolii Golovkin šyndy
13. oraškuudu 1949 karielazešša
pereheššä
ei
šuurešša
Petr’aicevan kyläššä
Sonkovskoin rajonašša
Tverin
alovehella
. Sluuži
hiän
merimihenä, ruado
opaštajana
školašša
, juristana
, Tverin
alovehen
gubernatoran šijaizena, Tverinlinnan administracijašša.
Enžišijaizešti tunnetah
Anatolii Nikolajevičua Tverinkarielazin
Kul’turnoin Avtonomijan peryštäjänä vuuvelda
1996, konža
Lihoslavl’ašša
proidi
tverinkarielazin
konferencija, kumbane
piätti
:
"Tverinkarielazilla
pidäy
oma
yhyš alovehen
i
rajonoin
tažoilla".
Konferencijalla tuldih
karielazet
rajonoista
, kaikkiedah
67 mieštä
, eduštajat Veniän
rahvahin
azein ministerstavašta da
muut
. Vuuven
piäštä
oldih
valmissettu
dokumentat i
15. pimiekuudu 1997 Avtonomija oli
registriruidu.
Midä
tämä
ando
tverinkarielazilla
? Voit
šanuo
, avai
uuven
eländätien. Nyt
voičči
opaštua
karielan
kieldä
, luadie
opaššundakniigoida, varuštua
oman
kielen
opaštajie
, peryštiä media karielan
kielellä
, šäilyttiä karielan
kul’turua.
Tverinkarielazin
Kul’turnoilla Avtonomijalla tänä
vuodena
täydy
27 vuotta
. Pidäy
šanuo
, što
kaiken
tämän
aijan
Anatolii Nikolajevič ruadau
kuin
rahvahinvälizissä yhykšissä, niin
i
omašša
Avtonomijašša. Vuožina
1996–2009 hiän
oli
tverinkarielazin
eduštajana Konsul’tativnoin šuomalais ugrilazin rahvahin
komitetašša i
tverilazin delegacijoin vanhembana
viijellä
Kongressalla.

Tverinkarielazin
istorijan
kirjuttaja
Äijiä
paremmin
enämmät
rahvaštietäh Anatolii Golovkinua tverinkarielazin
istorijan
kirjuttajana
. Hiän
kirjuttau
veniälän kielel
lä. Kaikkiedah
kirjutti
13 kniigua
. Enžimäne
kniiga
"Prošedšije čerez veka" oli
painettu
vuonna
1998.
Šuurin
Anatolii Golovkinan ruadona
on
"Istorija
Tverskoi Karelii", kumbane
viidi
muailmah
vuonna
1999 i
oli
uuvveštah
painettu
vuožina
2001 i
2008.
Hiän
täššä
kniigašša
kirjuttau
, kuin
karielazet
piävyttih
tverin
mualla
, andau
äijän
tieduo
, kuin
hyö
elettih
omilla
alguperäzilla eländäpaikoilla vš. XVI–XVII, kuin
složieči eländä
uužilla
tverin
paikoilla
vuožišualla
XX.
Vuonna
2017 viidi
kniiga
"Žernova. Kniga pam’ati tverskih kareil", kumbazešta
voit
tiijuštua
jygeih tverinkarielazin
aigoih
näh
, konža
kiellettih
miän
kielen
i
kul’turan.
Anatolii Nikolajevič on
monipuoline ristikanža
, hiän
kirjutti
kakši
runokniigua (2009, 2012). Lämbymät šanat
omissah runoloissa hiän
lahjuau perehellä
, omalla
muamolla
, opaštajilla
, tovarissoilla
. A
parahat
šanat
ollah
kirjutettu
omalla
naizella
Zinaida Ivanovnalla varoin
, kumbazenke
hyö
männäh
yheššä
eländiä
myöten
jo
enämmän
viittä
kymmendä
vuotta
.
Oman
šynnyndäpäivän
Anatolii Golovkin pruazniučči perehenke
Krimušša duačalla, missä
hyö
vietetäh
aigua
keviäštä
šygyžyh
šuat
. A
kai
lämbymäššä rannašša
hiän
muissuttelou
omua
tverin
muada
! Yheššä
runošša kirjuttau
näin
(miun
kiännöš):
Kuin
issuttazima
Krimušša
miän
räbinät
i
lizäkši

kangahan
pedäjät
griboinke
,
mussikatuhjot i
vavarnikot
.
Emmä
uidiis’ šiel’dä
nikonža
.
Konža
vaštuačima
, kyžyin
, myttynästä
kniigua
hiän
nyt
kirjuttau
ali
mieleššä
pidäy
. Hiän
šano
vaštah
:
– Tiijuššatta
, konža
lieu
valmis’
.
Toivotamma
Anatolii Nikolajevičalla lujua
tervehyttä
, pitkiä
igiä
, äijän
ožua
! I
rubiemma
vuottamah
uutta
kniigua
!