VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nadežda Vasiljeva. Šemmosena prihana oli Šanteri

Nadežda Vasiljeva

Šemmosena prihana oli Šanteri

Karelian Proper
New written karelian
Vuuvven 2022 šyyškuušša Venäjällä ilmotettih oša-armeijahotošta. Aleksandr Paršin oli yksi enšimmäisistä, ket šuatih kučču šotakomissariatista.

Ahkera rautatieläini
Šanteri ei ruvennun peitteliytymäh ta vältymäh armeijahotošta.
Svetlana-naisella, muamolla ta tuatolla hiän lujašti šano:
Še on pakko.
Elkyä pahekšikkua, kaikki tulou hyvin!
Natalja ta Sergei Paršinit tunnettih pojan ahkerua ta kovua luontuo. Hyö ei yritetty kieltyä häntä. Vet vanhemmat lapšuošta alkuan kašvatettih pojašša rakkahutta kotimuah ta kunnivuo vanhempie kohtah šekä kerrottih pravoukon Iivana Lesosen maine- hikkahašta taistelutaipalehešta Šuuren Isänmuallisen šovan vuosina.
Liikuntakašvatukšen opaštajana Natalja kehitti pojašša rakkahutta urheiluh. Iče naini on šyntyn ta kašvan Kalevalan pos’olkašša. Lopetettuo Mončegorskin liikuntakašvatuštehnikumin, naini 15 vuotta ruato opaštajana Kemissä. Šieltä, Kemin rautatieašemalta Paršinit lähetettih Donbassih ni oma poika, mieš, tuatto.
Rautatie tuli omakši Šanterilla, hiän omisti šillä monie ruatovuosie. Nuori mieš lopetti Petroskoin rautatiekuletukšen kolledžin ta piäsi ruatamah Kemin vaunuremonttiašemalla. Hiän ruato viiluajana, tuli prikatiiriksi ta šiitä hänet miärättih muasteriksi. Työkaverit vieläki lämpimäšti muissetah nuorta mieštä.
Aleksandr hyvin tiesi meijän ruatuo. Hiän pärjäsi vaikka missä tehtävissä. Priha oli kieltäytymätöin: konša häntä kyšyttih, ni hiän kiäri hiemat ta mäni luatimah. Šamoin hiän oli volont’ori ta autto kaikkie, ket tarvittih šitä, kerrotah kollegat.

Šotilahan elämä
Erikoisšotaoperatijon alovehella priha jäi šamallaisekši.

Haupitsitykkipaterisson vanhempi šuuntaja Aleksandr Paršin Paštet-kuččumerkiltä aina kiirehti apuh omilla taistelutoveriloilla, löysi hyvie tukišanoja, tuatollisešti huolehti nuorista.
A koissa omahiset rauhattomašti šeurattih rintamauutisie. Heijän kaikki ajatukšet oltih Šanterin kera. Mitä hänellä kuuluu? Kenen kera hiän jakau nykyšovan vaivoja? Iluo tuotih harvat ta lyhyöt SMS-viessit, a još šattu kuulla prihan iäntä kuulokkehešša, ni koko perehellä še oli pruasniekka.
Puolen vuuvven piäštä Aleksandr Paršin tuli erikoisšotaoperatijon alovehelta kotih lomalla. Äšen niinä lyhyinä lomapäivinä hiän löysi aikua tavata koululaisien, päiväkojin kašvattien, Kemin volont’oriliikkehen ošallistujien kera. Šotilaš kerto, mitein hyö järješšetäh omua yksinkertaista elämyä; jotta joka šotilahalla on oma kuččumerkki; kuin vaikeina hetkinä nauhan takana ollešša hyö uuvveštah luvetah kirjasie omahisilta ta tuntomattomilta ihmisiltä.
Elkyä ajatelkua, jotta kirjaista lukou vain yksi šotilaš ta še loppuu. Koko kompanja uuvveštah lukou niitä. Työnnökšissä tärkeimpinä ollah kirjaset! Huolellisešti šäilytämmä niitä, jotta myöhemmin antua jälelläh. Še velvollisuš tarkottau šitä, jotta meijän on pakko myöštyö elävinä! kerto Aleksandr Paršin.
Etulinjalla ollešša Šanteri hyvin tiesi, mitä apuo ta kannatušta tarvitah hänen taistelutoverit. Hiän aina piti yhteyttä Kemin junaremonttiašeman johtokunnan ta ammattiliiton kera, lähetti luvetteloja tarvittavista vehkehistä. Rautatieläiset oššettih kaikkie tarvittavua ta työnnettih rintamalla.

Miun šankari
Vuuvven 2023 elokuušša Aleksandr Paršinilla piti olla pitälti vuotettu loma.
Koissa häntä vuotettih ta valmistauvuttih tapuamiseh. Ka kohtalo miäräsi toisella keinoin. Elokuun 3. päivänä vaikeissa taisteluissa Art’omovskin vapauttamisešta ukrainalaisista natsistiloista Aleksandr kuatu. On mahotointa ilmentyä ta arvoštua mänettämisen vaivua ta omahisien tilua. Oli vaikieta ottua šitä tragista viestie ta uškuo, jotta heijän oma ta armaš Saša konšana ei tule, ei koputa tuaton talon oveh eikä šano: "Kaikki tulou hyvin".
Kolmen kuukauven piäštä šurullisen viessin jälkeh Šanterin muamo Natalja Paršina miäräsi ičellä tarkotukšen: kerätä ainehistuo pojašta, hänen yštävien, tuttavien, luokka- ta työtoverien muisselmie ta yhistyä pieneh kirjah. Natalja anto šillä Miun šankari -nimen.
Šemmosella nimellä kirja julkaistih vuuvven piäštä. Šen vähälukusie kappalehie Natalja anto kouluh, esikoululaitokših, kirjaštoh, yštävillä ta tuttavilla.
"Miun šankari" tulou ikuhisekši muissokši Aleksandr Paršinista, Urhakkuon kunnivomerkillä palkitušta tavallisešta karjalaisešta prihašta, kumpani kirjutti oman nimen Tuatonmuan puoluštajien yhtehiseh rivih.