Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Nadežda Mičurova.
Poštukartočku – paras lahju!
Source:
Oma mua. № 48, 2024, p. 11
Nadežda Mičurova
Poštukartočku – paras lahju!
Livvi
New written Livvic
Talviluonnon čomus hyvin nägyy kuvis da mualavuksis, a vie poštukartočkois.
Lähenöy čoma da vessel pruazniekku Uuzi Vuozi. Ies vie ollah pruazniekkuhommat da pitkät lebopäivät. Kui pidiä niilöi, jogahine iče valliččou. Kengo lähtöy suksil, kengo čuruamah mäispäi, a kengo luistelemah. Onnuakko kaikin, kui lapset mugai vahnembat, suvaijah nämii vesselii talvikižoi. A mittuine čoma da vidivalgei on talvi. Luondo rounogu kattavuu pehmiel kruuživopyhkimel. Päivypastol se ozuttahes vie čomembakse da bohatembakse. Kaikkiel on hil’l’ažus.
Talvel on oma, erinomaine kaunehus, i sidä kaunehuttu ihailtih äijät muuzikkumiehet, kirjuttajat da taidoilijat. Se talviluonnon čomus hyvin nägyy kuvis da mualavuksis, a vie poštukartočkois, kudamii tänäpäi laukois da poštal on eri maguh, ken midä suvaiččou. On poštukartočkua Pakkasukon da Lumineičoinke, meččyelättilöin da, tiettäväine, tulien vuvven simvolan, mavonke.
Meijän GTRK "Karelijan" kanzalliskielizen toimituksen raadivotoimittai Natalja Vokulova joga vuottu ostau uuttu poštukartočkua, gu jälles työndiä net omile da dovarišoile, da viegi jättiä ičele, omah kollektsieh. Jo äijän vuottu häi keriäy Uvven Vuvven poštukartočkoi. Se on hänen mieliruado. Keriämäh niilöi Natalja Vokulova rubei kuvvendes kluasas opastujes. Silloi ylen kuulužat oldih Vladimir Zarubinan mualatut. Niilöis Pakkasukko, lapset da meččyelätit ollah hyväntahtozet da buitegu elävät.
– Sillozel aijal eihäi olluh nigo mobil’niekkua nigo internettua, i kai rahvas hyviteltih toine tostu telegruammoin da poštukartočkoin kauti. Minungi perehes mama osti otkritkoi da myö kahtei kirjutimmo niilöi. A sit muamo kuito hylgäi tämän dielon, i minä yksinäh rubein kirjuttamah. Mama andau minule den’gat, minä juoksen libo poštale libo kniigulaukkah. Čuasun luguh sie seizon da valličen parembazii da čomembazii. Ezimerkikse, pidäy minule ostua viizi poštukartočkua,
vältämättäh ostan kymmene, sanelou Natalja Vokulova.
Mones vuvves Natalja Vokuloval on suittunuh läs kaheksua sadua vahnua da nygyaigastu Uvven Vuvven da Rastavan poštukartočkua. Enimät niilöis Natalja osti iče. Dostalit lahjoitettih hänele omat da dovarišat. Nataljale se on paras lahju.
Uvven Vuvven poštukartočkan histouriedu
Perindö lahjoittua poštukartočkoi Uvvekse Vuottu da Rastavakse tuli Ven’ale Angliespäi. Sanotah, gu enzimäine Rastavan poštukartočku rodih sie vuvvennu 1794. Sil oli kuvattu talviluondo da pereh kuuzen rinnal. Sen kuvan mualai Uiljam Čarl’z Dabson da lahjoitti sen omale dovarišale.
A enzimaine sarjupoštukartočku nägi päivänvalgien vuvvennu 1840. Virgumies Genri Koula käski anglielastu taidoilijua Džon Horslii mualata omas pruazniekkustolas istujua perehty. Taidoiliii vie ližäi sih sanat: "Iložua Rastavua da ozakastu Uuttu Vuottu!". Poštukartočku rodih moizekse kuulužakse, ga jälles oli luajittu vie läs tuhattu samanmostu. A kahtenkymmenen vuvven mendyy niilöi ruvettih painamah alalleh.
Čomat poštukartočkat, kuduat oldih movvas vierahis mualois 1900–luvun lopus, terväh tuldih Ven’alegi. Enzimäzet otkritkat tuodih siepäi kupčat, a hyvittelysanat niilöih kirjutettih kalligrafat. Jälles poštukartočkoin työnnändymoudu rubei leviemäh kaikkiele. Poštu ruadoi tarkah: Moskovaspäi Piiterih poštukartočku meni kaksi päiviä, Varšavaspäi Moskovah – kolme päiviä, Piiterispäi Tiflisassah kolme-nelli päiviä.
On olemas moine mieli, gu enzimäzen Rastavan poštukartočkan mualai hyvin tundiettu taidoilii Nikolai Karazin vuvvennu 1872. Pruazniekkupoštukartočkoin luadimizeh yhtyttih mugaže meijän muan parahat taidoilijat, poštukartočkoin ilmah piästäjät da fotokuvuajatgi. Heijan joukos Viktor Vasnetsov, Ivan Bilibin, Ilja Repin, Konstantin Makovskii, Aleksandr Benua.
Enne vallankumovustu
Enne vuvven 1917 vallankumovustu ven’alaine poštukartočku oli gu taidotevos da sil pidi olla iloviestin da ilotoivomuksen tuojan merkičys, sendäh poštukartočkois kuvattih simvoloi, kuduat tuvvah lykkyy da iluo: podkovu, kuudam, imiččy nellän kukanteräzenke. Puaksuh otkritkois oldih lapset kukkazienke. Moizii poštukartočkoi pandih al’bomoih da niilöil čomendettih pertilöin seinii.
Ylen äijäl suvaittih rahvas otkritkoi, kus oldih talvimeččy da kylän koit, kirikkölöin läpettäjät kupolat da anhelit, Pakkasukko da Lumineičoi ajamas korjazes. Suarin aigah ylen äijy oli Jumalah uskojua rahvastu. Rastavan poštukartočkoih puaksuh kuvattih Pyhiä Miikulua.
Nevvostoliitonaigazet poštukartočkat
Jälles Ligakuun vallankumovustu Uvven Vuvven da Rastavan piendy oli kielletty da net talvipruazniekat pandih tavallizikse ruadopäivikse. Sen periä hävittihgi poštukartočkat. Nevvostovaldu sanoi net buržuiliston jogapäiväzen eloksen elementakse.
Tila muutui vaste vuvvennu 1935, konzu Stalinua suadih uskomah, gu kuuzi voi roija nevvostoliittolazien lapsien ilosimvolakse. Tuliedu Uuttu Vuottu Nevvostoliiton rahvas vastattih jo čomendettuloin kuuzien da ičenluajittuloin poštukartočkoinke. Uvven Vuvven piendy rodih kallehekse da tärgiekse pruazniekakse rahvahan elokses.
Poštukartočkan uuzi elos
Uvven eloksen nevvostoliittolaine poštukartočku sai Suuren Ižänmuallizen voinan aigua. Se oli yhtevys frontan da tagavon välis. Kaikis poštukartočkois oli ozutettu, kui nevvostorahvas rohkieh puolistetah omua muadu da lujah seizotah sen rauhan puoles. Suarnupersonuažatgi ei jiädy bokkah. Pakkasukko poštukartočkois ajau vastal libo avtomuatal vihamiehii, Lumineičoi auttau ruanittuloi. Piästih ilmoih poštukartočkat, kudamil oli kirjutettu: "Uvven Vuvven tervehtys Kodimuan rohkieloil puolistajil!" libo "Uvvekse Vuottu! Uuzih voittoloih!"
Voinan jälles Uvven Vuvven poštukartočkat uvvessah hävittih. Käsky niilöin painamizeh oli allekirjutettu vaste vuvvennu 1953. Poštukartočkois oldih Pakkasukko da Lumineičoi, meččyelätit da Kremlin kurantat. Enämbi kaikkii poštukartočkoi painettih Izogiz- da Goznak- tipogruafiet. Kuvat niilöih otkritkoih mualattih Nevvostoliiton parahat taidoilijat: Vladimir Četverikov, Vladimir Zarubin, Lidija Manilova, Ivan Dergil’ov, Sergei Rusakov da toizet.
Nevvostoliiton tärgiet tapahtumat poštukartočkois
Konzu Nevvostoliitos ruvettih ottamah käyttöh pohjaismualoi, poštukartočkois sai nähtä jo toizii kuvii: pingvinat jiäpalal ruskien flavunke, lapset pohjaismualoin kanzallizis ruutis, Nevvostoliiton pol’arnoit stansiet. Ga enämbi kaikkii poštukartočkoi käytettih vuozinnu 1960-1970. Niilöis rodih enämbi Uvven Vuvven s’užiettua. Pakkasukko nygöi lendi rakietal da lendokonehel, vedeli junal rahvastu, sroji Baikalan-Amuran raududorogua, kandoi poštua, kyndi muadu da kai sulatti raudua.
Gu nuorižo enämbäl kiändys oman tervehyön da sportan puoleh, poštukartočkoih ruvettih kuvuamah sportusovis suksittajii libo luonnon helmas huogavujii nuorii. Sil aigua ylen äijy Uvven Vuvven poštukartočkua oli valdivovallan simvoloinke: ruskiet tiähti da flagu, čirpi da pal’l’u, Moskovan Kremli, Spuasan buasn’u kuuzipuun libo kuuzen oksienke. Vuozien 1970 nevvostorahvahan Uvven Vuvven poštukartočkoin mielužakse simvolakse rodih val’l’astettu troikku. Myohembi, vuozinnu 1980, otkritkoih pandih multfil’moin geroiloi da suarnus’užiettoi. Vuozien 1990 allus myös ruvettih painamah poštukartočkoi "Rastavanke!".
Uvven Vuvven da Rastavan eri aijoin poštukartočkoin kaččojes kodvazekse čukeldut lapsusaigah. Moine lämmy da hyvä roih sydämele. A vie niilöis poštukartočkois hyvin nägyy kogo Ven’an muan histourii.