Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Semoi Räpin . Rastavanpyhä da Rastavu
Semoi Räpin
Rastavanpyhä da Rastavu
Livvi
New written Livvic
Oma
Mua panou rattahihe Karjalazien valattamizekse -rubriekan , kudai on omistettu karjalazen rahvahan ristindän 800-vuozipäiväkse .Se rubieu jatkumah vuvven 2025 aloh , sih voibi kirjuttua jogahine , kel on sanottavua , saneltavua da musteltavua šeikkua , omii ajatuksii tiemah "Uskondon da Jumalan tila karjalazien elaijas ".
Räpin Semoi , Anuksenlinnu
Kui oli azetettu Rastavanpyhä ?Kuigi toizet pitkät , monipäiväzet pyhät , Rastavanpyhä oli azetettu silloi , konzu rahvas vastevai ruvettih uskomah Hristossah .
Jo nelländes vuozisuas algajen pyhä Mediolanan Amvrosii , pyhä Avgustin omis kirjuteksis mainitah Rastavanpyhiä .Viijendel vuozisual Lev Suuri oli kirjutannuh , ku Rastavanpyhä on ylen ennevahnalline .
Alguudah myö Rastavanpyhä kesti erähil Hristossah uskojil seiččie päiviä , toizil – vähästy hätkembän .Vuvvennu 1166 kirikön kerähmös , kudai piettih Konstantinopol’an patriarhan Lukan da Vizantien imperuatoran Manuilan aigah , kaikkii Hristossah uskojii käskiettih pyhittiä nellikymmen päiviä enne suurdu Rastavan pruazniekkua .
Rastavanpyhä on vuvven jälgimäine monipäiväine pyhä .Se algavuu kylmykuun 15.päivänny (28.kylmykuudu uvven aijanluvun mugah ) da jatkuu talvikuun 25.päivässäh (7.päivässäh pakkaskuudu uvven aijanluvun mugah ).Pyhä kestäy nellikymmen päiviä da Kirikön ustuavas sidä sanotah nellikymmenekse kuigi Suurdu pyhiä .Sendäh gu pyhälasku on pyhän apostolan Hilipän mustopäivänny , kudai on vahnan aijanluvun mugah 14.kylmykuudu (uvven aijanluvun mugah 27.kylmykuudu ), tädä pyhiä sanotah Hilipänpyhäkse .
Mikse pietäh Rastavanpyhiä ?
Rastavanpyhä on talvipyhä .Se svättiy loppuvuvven , auttau meijän yhtyndiä Jumalah da valmistundua Rastavan pruazniekan piendäh .
Lev Suuri kirjuttau : "Iče pidävymizeh on miärätty nelli aigua , ku vuvven aloh myö ellendäzimmö , ku ainos tarvičemmo puhtastustu da jogapäiväzien kiirehien kamus meil ainos pidäy pyhittämizel da miilostinal hävittiä riähkiä , kudai liženöy rungan lyhytaigazel ijäl da huijuttomil himoloil ".Lev Suuren sanoin mugah , Rastavanpyhä on lahju Jumalale kerättylöis andimis ."Kui Herru tävvelkäil andoi meile muan andimii , kirjuttau pyhä , – mugai meil tämän pyhän aigua pidäy tävvelkäil andua köyhile ".
Rastavanpyhiä pietäh sikse , ku myö Rastavanpäiväkse puhtastazimmo iččie riähkiensanondal , malitul da pyhäl , ku puhtahal syväimel , hengel da rungal voizimmo vastata muailmah tulluttu Jumalan Poigua da ku paiči tavallizii lahjoi da žertvoi , voizimmo tuvva Hänele meijän puhtahan syväimen da tahton noudua Hänen opastustu .
Konzu ruvettih pruaznuimah Rastavua ?
Tädä pruazniekkua ruvettih pidämäh ylen ammui , ennevahnallizeh aigah .Apostoloin käskylöis on sanottu : "Vellet , mustakkua pruazniekkupäivät , da enzimäzikse , Rastavanpäivy , kudamua pidäkkiä kymmenenden kuun 25.päivänny .Desembri on talvikuu iudeiloin kalendarin mugah .
Kolmandel vuozisual Rastavan pruazniekkua mainiččou pyhä Ippolit .Konzu vuvvennu 303 Diokletian vuardi Hristossah uskojii , kaksikymmen tuhattu nikodimien Hristossah uskojua oli poltettu kirikös juuri Rastavan pruazniekannu .
Sit aijas , konzu Kirikkö sai vallan da rodih piälimäzekse kirikökse Riiman impeeries , Rastavua ruvettih pruaznuimah kogo Muailman Kirikös , kui se voibi nähtä pyhän Jefrem Sirinan , pyhän Vasiili Suuren , Grigorii Bogoslovan , Grigorii Nisskoin , pyhän Amvrosien , Ioann Zlatoustan da toizien nelländen vuozisuan Kirikön ižien Rastavan pruazniekan opastuksis .
Midä pidäy syvvä Rastavanpyhäs ?
Syvvä voibi syömisty siemenvoinke , vai ei sua kolmanpiän da piätenčän .Suovattan , pyhänpiän da pruazniekkupäivin voibi syvvä kalua .Jälgimäzel nedälil Rastavua vaste pyhä on vie kovembi .Rastavan synnynpäivänny ei syvvä enzimäzeh tiähtessäh .Enzimäzen tiähten simvolannu on viritetty tuohus , kudai tuohuksenalustas tuvvah jälgimäzen malitun aigah liturgiel , kudamua pietäh illal Rastavua vaste .Tämän tuohuksen ies kirikkösluužbas pajatetah Rastavan pruazniekan troparii da kondakua , lyhyzii pajoloi , kudamis ylistetäh Rastavua da sanellah , mi pruazniekkoi se on .Tämä on manasterin ustuavan siändö .Mierolazet kyzytäh nevvuo papil , kui kovua pyhiä pidiä .
Mi on Rastavan pruazniekan merkičys ?
Se on sit , ku Jumal rodieu Ristikanzakse da avuau oman ičen rahvahale .Se , Ken oli ellendämättömänny peittožuonnu , Se , Kenen nimie muinazes jevreilöin perindös kohti ei sanottu , Kenen nimen sai vai kerran vuvves iäneh sanuo piälimäine pappi astujes Jerusaliman Jumalantaloin pyhis pyhimäh paikkah , rodieu Ristikanzakse da avuau iččiedäh rahvahale .Mostu igänäh eulluh nikudamas uskos , nikudamas kul’tuuras .Se toven on poikkevustapahtumu , kudai rodih kogo rahvahan eloksen keskimäzekse kohtakse .
Hristossu tulou täh muailmah , ei kui myö kaikin , muite vai elämäh da eččimäh ozua .Häi tulou andamah Omua elostu kaikis meis tuači .Vagahaine , kudai viruu soimes , se ei ole vai mielužu hyväččäine lapsukkaine , se on Vuonu , kudai on lepitty žertvakse annettavakse .Soimes on meijän vällyön hindu : kavota riähkih libo eliä ristikanzan tabah .Soimes on meijän varmus sit , ku riähkäl nygöi ei ole valdua ristikanzan piäl , juavoli on väitöi eigo pie varata kuolendua .Sendäh gu soimes Virui – tämä leppeisydämelline turvatoi Jumal-vagahaine omas vagavumizes da rakkahuos roihes loppuloin lopukse vägevembi kogo rahvahan monituhanzii vuozii kestänytty pahuon da huigiettomuon , kibien da ozattomuksien , juavolin viekkahuksien , pohjattoman kuolenduvaravon da tyhjyön histouriedu .
Kui ozakkahat olemmo myö , Hristossah uskojat , ku meil on moine Jumal .Mielužua pyhitysaigua da hyviä Rastavua !
Rastavanpyhä da Rastavu
Livvi
New written Livvic