Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Semoi Räpin . Vieristänny svätittih vetty
Semoi Räpin
Vieristänny svätittih vetty
Livvi
Mibo on
Vieristy ?Vieristy , meijän Herran , Jumalan , Iisusan Hristosan , Spuasan ristindypäivy on suurimii da kallehimii ristittylöin pruazniekkoi .Sinä piän kogo muailman ristittyöt mustellah Jevangelies mainittuu tapahtumua – Iisusan Hristosan ristindiä Jordanjoves .Spuasan ristii sanankandai Iivan Ristii .
Toine nimi , Jumalan jiävindy , on annettu pruazniekale čuvvon mustokse , kudai tapahtui ristimizen aigua .Pyhä Hengi kyyhköinny heityi taivahaspäi Hristosan piäle da iäni taivahaspäi sanoi Händy Poijakse .Jevangelienkirjuttai Luka kirjuttau sih nähte nenga :
Taivas avavui , i Pyhä Hengi heityi Hänen piäle rungallizennu , kui kyyhköi .Taivahaspäi kuului iäni : "Sinä olet Minun armas Poigu , Sinuh Minä olen mieldynyh ."
Muga oli jiävitty rahvahale nägyvänny da ellendettävänny Pyhä Sroičču : iäni – Ižä Jumal , kyyhköi – Pyhä Hengi Jumal , Iisussu Hristossu – Poigu Jumal .Oli tovestettu , ku Iisussu ei ole vaiku Ristikanzan Poigu , ga on Jumalangi poigu .Jumal jiävihes rahvahale .
Vieristy on yksi kahtestostu suurimas kirikön vuozipruazniekas , kudamat liitytäh Jevangelien histourieh da Kirikön histourieh .Nimi "kahtestostu " on annettu moizile pruazniekoile , kudamat ylen lähäzesti koskietah Herran Iisusan Hristosan da Jumaldoman muallistu elostu da jagavutah Herran pruazniekkoih , net on omistettu Herrale Iisus Hristosale da Jumaldoman pruazniekkoih , net on omistettu Jumaldomale .Vieristy on Herran pruazniekku .
KONZUBO PIETÄH VIERISTIÄ ?
Ven’an Pravoslavnoi Kirikkö pidäy Vieristiä 19.päivänny pakkaskuudu uvven aijanluvun mugah , 6.pakkaskuudu vahnan aijanluvun mugah .
Jumalan jiävindäl , Vieristän pruazniekal on nelli päiviä ezipruazniekkua da kaheksa päiviä jälgipruazniekkua .Ezipruazniekku – se on yksi libo mondu päiviä enne suurdu pruazniekkua , kudamien jumalansluužbis jo on lähestyjäle pruaznuittavale tapahtumale omistettuu malittuu .Jälgipruazniekakse sanotah samanmoizii päivii pruazniekan jälles .
Pruazniekan annandu on 27.pakkaskuudu uvven aijanluvun mugah .Pruazniekan annandu on erähien suurien , kallehien pravoslavnoloin pruazniekoin jälgimäine päivy .Sinä piän pietäh eri jumalansluužbu , se on pruazniekallizembi , migu toizinnu jälgipruazniekan päivinny piettävät sluužbat .
MIDÄ TAPAHTUI VIERISTÄNNY ?
Pyhitettyy da elämättömäs muas käveltyy sanankandai Iivan Ristii tuli Jordanjovele , kunne jevreit tavan mugah käydih uskondopezole .Täs häi rubei sanelemah rahvahale riähkien tunnustamizes da ristimizes riähkien jättämizekse da rubei ristimäh rahvastu Jordanjoves .Se ei olluh Ristimizen meno , mittumannu myö tiijämmö sen nygöi , ga se oli sen ezikuva .
Rahvas uskottih Iivan Ristijän ennustuksii , monet ristittihes Jordanas .Kerran jogirandah tuli iče Iisussu Hristossu .Sih aigah Hänel oli kolmekymmen vuottu igiä .Spuassu kyzyi Iivanua ristie Händy .Sanankandai ylen äijäl hämmästyi da sanoi : "Sinägo tulet minun luo ristittäväkse ?Minulhäi pidäs suaja Sinus oigei ristindy !"Ga Hristossu sai händy uskomah , ku "tälleh meil pidäy täyttiä Jumalan oigei tahto ."Ristimizen aigah taivas avavui , i Pyhä Hengi heityi Hänen piäle rungallizennu , kui kyyhköi .Taivahaspäi kuului iäni : "Sinä olet Minun armas Poigu , Sinuh Minä olen mieldynyh ".
Vieristy , Herran Ristindy oli enzimäine Hristosan jiävindy Izrail’an rahvahale .Juuri Jumalan jiävindän jälles Opastajan peräh lähtiettih enzimäzet opastujat – apostolat Andrei , Simon (Pedri ), Hilippy , Nafanail .
Kahtes Jevangelies – Matfein da Lukan mugah – luvemmo , ku Ristindän jälles Spuassu meni elämättömäh muah , kus pyhitti nellikymmen päiviä , ku varustuo ruadoh rahvahan keskes .Pahalaine muanitteli Händy , net nellikymmen päiviä Iisussu ei syönnyh nimidä , a niilöin mendyy Hänel jälgimäi rodih nälgy .Pahalaine kolme kerdua tuli Hristosalluo da muanitteli Händy , ga Spuassu oli luja da vastusti sattanua .
MIDÄBO VOIBI SYVVÄ VIERISTÄNNY ?
Vieristän pruazniekku ei ole pyhitespäivy .Ga Vieristän synnynpiän , se on päivy pruazniekkua vaste , pravoslavnoit pyhitetäh , da pyhä on aiga kova .Synnynpiän tavan mugah varustetah erinomastu syömisty nižunjyväs libo riisunsuurimas , kunne pannah metty da iz’umua mavukse .
VIERISTÄN PRUAZNIEKAN HISTOURII
Vieristiä ruvettih pruaznuimah vie silloi , konzu apostolat oldih hengis .Tädä päiviä mainitah Apostoloin opastuksis da siändölöis .Ga allus Vieristy da Rastavu oldih yhtenny pruazniekannu , sen nimi oli Jumalan jiävindy .
Nelländen vuozisuan lopus algajen (eri kohtis eri aigah ) Vieristy rodih eri pruazniekakse .Ga nygöigi jumalansluužbas voimmo nähtä Rastavan da Vieristän yhtenäžyön jälgii .Ezimerkikse , mollembal pruazniekal on synnynpäivy , konzu on kova pyhä da erinomazet perindöt .
Hristossah uskon enzimäzien vuozisualoin aigah Vieristänny ristittih uuzii Hristossah uskojii , sendäh tädä päiviä puaksuh sanottih "Opastuksen päiväkse ", "Valgieloin päiväkse " libo "pyhikse Valgieloikse " – sen merkikse , ku Ristindymeno puhtastau ristikanzua riähkis da opastau Hristosan Valgiel .Jo silloi sinä piän oli tavannu svättie vetty vezistölöis .
VIERISTÄN PRUAZNIEKAN RAHVAHAN PERINDÖT
Jogahine kirikönpruazniekku kuvastuu rahvahan perindölöis .Midä bohatembi da muinazembi on rahvahan histourii , sidä monimutkallizembah da interesnoimbah luaduh segavutah rahvahan da kirikön tavat da perindöt .
Monet tavat ollah loitton tovellizes Hristossah uskos da ollah lähäzet valehjumalahuskondoloile .Ga sendäh net ollah ylen interesnoit histourien kannalpäi kaččojen , ku tahtonet parembi tiediä rahvastu , da maltua eroittua sen libo toizen Hristosan pruazniekan tarkoitus rahvahan monis kirjavis mielikuvis .
Vieristänny svätittih vetty .Se suuri viensvätindy piettih kaksi kerdua .Enzimäi vetty svätittih Vieristän synnynpiän ristindymal’l’as , kudai oli kirikön keskel .Toine vien svätindykerdu oli jo Vieristän pruazniekannu .Vetty svätittih hos kuduastahto paikallizes järves , joves libo kaivos .Jiäh luajittih jordan – ristanmoine libo pyöryžy lähte .Rinnale azetettih analoi – korgei nellijalgaine kallalleh olii stolaine , kunne pannah obrazu libo kirikönkniigu , da puuhine ristu Pyhän Hengen simvolanke jiäkyyhközenke .
Vieristänny liturgien jälles rahvas astuttih ristukierdos lähtiele .Pappi pidi moleebenan , kolme kerdua heitti lähtieh ristan , kyzyjen Jumalan blahosloven’n’ua viele .Sen jälles kai kyläläzet otettih lähtiespäi pyhiä vetty da vesselästi valeltih toine tostu .Erähät julgiet miehet kai kylbiettih jordanua jiähizes vies , rahvahan uskomuksien mugah muga hyö pestih riähkät .Pidäy mainita , ku tämä uskomus ei ole Kirikön opastus .Jordanan kylbemine ei ole kirikön pyhä meno , se on juuri rahvahalline Vieristän pruaznuindutaba .
Hyviä Vieristän pruazniekkua , armahat vellet da sizäret !
Vieristänny svätittih vetty
Livvi