Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Uljana Tikkanen.
Taitavin pomorilaini eläy Sumašša
Source:
Oma mua. № 2, 2025, p. 2
Uljana Tikkanen
Taitavin pomorilaini eläy Sumašša
Karelian Proper
New written karelian
Vieristänä Belomorskissa lopetettih Pomorilaini kaunotar-festivali. Še kešti kakši päivyä ta simvolisešti lopetti Vierissänkešen ajan. Festivalin ošallistujat ta kaččojat čukelluttih omah kulttuurih, luovah ruatoh, naisien pukujen, laulujen ta tanššien kaunehuoh.
PERINTEHIEN ŠÄILYTTÄJÄT
Festivalin järještäjät, Venäjän kulttuuriruatajien luovan liiton pomorilaisen ošaššon jäšenet tahottih koroštua Venäjän Pohjosen perintehien arvuo ta kannattua pomorilaisien kulttuurin šäilyttämistä ta kehityštä.
Festivalin rajoissa oli pietty kilpailu, kumpasešša oli muutoma nominatijo: lapšien kilpailu "Vienanmeren rannalla", aikuhisien ta lapšien pomorilaisien pukujen kilpailu šekä perintehellisen merkinnän kilpailu.
Festivalin aikana oli näytetty Pomorien muan perintehien šäilyttäjät -filmi.
– Kilpailuh ošallistu 21 henkie ta 12 kollektiivie. Festivalissa myö näkimä Vienanmeren rannikon eri paikkojen perintehie – ošallistujat oltih Kemistä, Belomorskista, Suman kyläštä, Kuolišmašta, N’uhčašta, Arhankelin alovehen Una-kyläštä, Murmanskin alovehen Umba-kyläštä šekä Piiteristä. Kaikin näytettih, mitein kallis pomorilaini kulttuuri heilä on. Lapšien kilpailun finalie šai kuunnella loputtomašti, kuin mukavašti lapšet šaneltih pomorien perintehistä, karbas-venehistä, omista pravoukoista, kumpaset käytih Murmannilla, šelitti Venäjän kulttuuriruatajien luovan liiton pomorilaisen ošaššon johtaja, kantapomorilaini L’udmila Rots.
Kilpailušša oli kakši ošua. Enšin ošallistujat työnnettih puvun valokuvie ta kirjutukšie ičeštä ta puvušta.
POMORILAISPUVUT ON KALLEHEŠTI KORISSETTU
"Vera Petrovna esittäy miehellä olijan naisen perintehellistä juhlapukuo, kumpani oli ommeltu XIX vuosišuan lopun vanhojen mallien mukah. Šemmosie pukuja piettih piällä Suman ta Vienanmeren rannikon toisien kylien naiset. Pitkähiemani paita on korissettu pitsillä, helman alla on pakšu alahameh. Vihrie košto on šulkušta, šamoin šulkušta on paikka, kumpani on kiinitetty kolmella šolella. Korva- ta kaklakorut on luajittu helmilöistä. Piäššä on perintehellini höyhen-koru helmilöistä ta čäpčä".
Näin on kuvattu Vera Jermolajevan puku. Pitäy koroštua, jotta naisella on kakši juhlapukuo, a kultasella lankalla korissettuja puvun ošie hiän luati šamoin iče. Šen lisäkši naini paistau makeita sriäpnöjä, hoitau puutarhua, auttau punukkojen kašvattamisešša šekä laulau Suml’anka-folklorikollektiivissa ta Sudaruška-lauluryhmäššä.
Vera Petrovnan puku piäsi voittajakši aikuhisien pukujen kešen. Festivalin toisešša ošašša hiän esitti oman puvun lavalla, kerto šiitä ta ičeštä.
– Miun puku on melko uuši, šillä on kakši vuotta. Toisella juhlapuvulla on 20 vuotta. Mie elän Sumašša 50 vuotta ta yli 20 vuotta käyn Suml’anka-folklorir yhmäššä, ta šilloin piti ommella pukuja. Enšin omin voimin ompelima, a šiitä meijän luokši ruvettih käymäh opaštajat: Jelena Jäskeläinen, Polina Vorobjova, Irina Iljina. Miun mieleštä arvoštelijat pantih merkillä še, jotta värit hyvin šovitah toini toisella ta še, jotta oman puvun mie iče ompelin. A čäpčöjä iče ompelen tilaukšella ta lahjakši, šano Vera Petrovna.
Naisien kešen toisella paikalla piäsi Nadežda Parhačeva, a kolmannella – Svetlana Flerko.
Lapšien kešen voittajakši piäsi Milana Jevdokimova Piiteristä. 16-vuotini neičyt ompeli ruškien puvun ta koristi kultaismuššalla lankalla.
– Šemmosie pukuja ommeltih ennein XIX vuosišuan keškilukuja, a šen jälkeh piettih piällä vain vanhoja. Näitä pukuja käytettih vanhemmat naiset tahi nuoret neiččyöt juhlapukuna. Paita on pitkähiemani ta korissettu pitsillä ta nappiloilla. Pukukokomukšešša on pohattoja helmikoruja, šelitti puvun luatija.
Neiččysien kešen toisella paikalla piäsi Ani Galst’an ta kolmannella Marija Huovinen.
– Pitkäh aikah pomorilaiseh kulttuurih ei kiinitetty tarvittavua huomijuo, ka rahvahan muisto oli elošša. Piti kerätä aktiivisien ihmisien joukko ta ruveta ruatamah, kannattamah luovien kollektiivien toimintua, lisäsi festivalin järještäjä L’udmila Rots.
Kilpailun lisäkši oli šuuri konserttiohjelma, kumpasen aikana kaččojat kuunneltih kaunehie perintehellisie lauluja, kačottih tanššija ta tiijuššettih Vierissän kešen pomorilaisista perintehistä.
Festivali oli järješšetty Venäjän kulttuuriruatajien luovan liiton pomorilaisen ošaššon Pomorilaini kaunotar -festivali-kilpailun projektin kannatukšella.