Texts

Glazunov Georgii . Tervehytty teile Kužoispäi

corpus: Journalistic texts

Source:

Oma mua. № 4, 2025, p. 6

Glazunov Georgii

Tervehytty teile Kužoispäi

Livvi
New written Livvic

Ainos
huaveilin
meččymökkisty korves
...

Olen
Georgii, rodivuin
Karjalan
luodehel
, Virandajärven kyläs
, kudai
on
Belomorskan piiris
. Olen
35-vuodine, alalleh
elän
da
ruan
Petroskoil
, opastuin
äĳäh ammattih
.
Anni-mučoinke yhtyhyy puaksuh
kuundelin hänen
mieldykiinittäjii
sanelemizii died’oih
nähte
, kudaman
nimi
oli
Nikolai Abakumov. Mučoi
saneli
hänen
elaĳas pienes
Kužoi-kohtazes, kuduas
häi
eli
, sit
, mittuine
häi
oli
hyvä
mečästäi
da
kalastai
. Sihgi nähte
, mitus
häi
oli
rahmannoi
da
hyväluondoine
ristikanzu
. Kai
nämmä
zuakkunat
oldih
lämmät
da
korbeh
muanittajat
.
Nikolai Abakumov muutti
elämäh
Kužoih vuvvel
1987. Tämä
huutoraine on
Priäžän
piiris
, kymmene
kilometrii
päivänlaskuh
päi
Koivusellän kyläspäi
, Kin’arven lähäl
juuri
Videl-jovel. Sillozel
aijal
sie
oli
äĳy huutorastu: Šalgu
, Kapoi, Kužoi – kai
net
oldih
suuremban
Ruokosken kylän
ozii
.
Rodih
suuri
himo
kävvä
täh
kohtah
. Kužoih tulduu
hämmästyin
: meččy
, peldo
da
jogi
– kaikes
täs
huaveilin
kogo
ĳän! Äijät
dovarišat
kieltih minuu
, ga
yksikai
piätin
luadie
sinne
kodi
.
Kezäl
vuvvel
2022 rubein
kunnostamah
muapalua
. Tulin
ihan
korbevunnuoh kohtah
. Mennyzis
aijois
jiännyöt mökit
oldih
palanuot. Sanotah
, huožatoit kalastajat
poltettih
. Kuulkuat vai
, kiškottih
laudoi
lattielois
da
poltettih
niilöi
pihal
! Toin
keräl
väliaĳakse eländyvagonazen, rubein
niittämäh
heinii
, kabrastelemah
lomeikkoloi
, puhtastin
randua
. Kaikkeh
täh
meni
kezä
, kodii
luadimah
piäzin
vai
sygyzyl
. Vai
ei
se
olluh
kodi
. Rodih
... vigvam karkuassutehnolougien mugah
. Ylen
äĳäl himoitti
mitahto
muite
muis azuo
.
Srojie
oli
jygei
. Sähkölöin
olemattomus
da
srojindumaterjualoin tuondu
oldih
piälimäzet
hiät
. Ga
enbo azetunnuh
. Enzimäi
meinain turistoin
tulendua
tänne
, ga
sit
ellendin
, ku
tämä
on
"väin
da
innostuksen
" kohtu
. Nygöi
kävyn
Kužoih vai
oman
perehen
da
dovarišoinke
.
Jatkan
hil’l’akkazin
srojindua
. Mulloi
algain luadie
saruadu
, kudamas
rodih
eländykohtu
, garažu
motorpotkuriloih nähte
, halgočuppu da
puusepän
ruadopaja
. Nygöi
on
uuzi
huaveh
– muuttua
elämäh
Kužoih kaikekse
aigua
, eliä
suuren
ilman
hil’l’azel
da
rauhažal muakolkazel... Minulleni samamieline dovariššugi rodih
– Anatolii. Häi
oppiu
hengähtiä uvven
elaĳan Kormelisto-kyläzeh, kudai
on
Koivusellän tagan
.
Videl-jovel puaksuh
vastuan
nämmien
kohtien
endizii
eläjii
, pagizen
heijänke
mennyzii
aigoi
, konzu
elaigu
täs
kiehui
, rahvas
telmettih-elettih. Ainos
kučun
heidy
čuajule
. "Oman
Muan
" kauti
työnnän
tervehyöt
Koivusellän, Kinälahten da
Videlen
kalastajile
.