Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Blandov Aleksei . Marilaisešša kyläššä kostissa
Blandov Aleksei
Marilaisešša kyläššä kostissa
Karelian Proper
New written karelian
Marilaiset ollah
ihmellisen vierahanvarani rahvaš .Olen käynyn heilä moničči ta hyö otettih miut vaštah niin kuin mie olisin heijän punukka tahi poika .Olen ošakaš , jotta kerkisin tuttavuštuo ta tulla heijän kaveriksi .
ERÄŠ MARILAINI KYLÄ
Marilaiset ollah šuuri šuomelais-ugrilaini rahvaš , kumpasen šuurempi oša eläy Marin tašavallašša Volga-joven molommilla rannoilla ta Baškirijašša .Toisilla alovehilla on äijyä vähempi marilaisie .Esimerkiksi , Permin alovehella , Uralvuarojen rintehillä on vain muutoma marilaini kylä – šeiččemen kylyä Silvajoven rantua pitin , Suksunan viereššä ta vielä yksi – monešša kilometrissä myötävirtah , Kišertin piirissä .Šitä kučutah Sol’ankakši tahi mariksi – L’okakši .
Tämä kylä ei ole šuuri ta ulkonävöltäh on ihan tavallini .On vaikie šanuo niise , jotta kylä on kaunis .Ka šen ympäristöššä on ylen šoma luonto – korkiet vuarat ta kivikallivot , avarat mečät ta šuot , ošittain mečitetyt pellot ta šyvät rotot , väkövä Silvajoki ta monta pienempyä jokie ta ojua .Muutomilla paikoilla on šäilytty marilaiset nimet : Izikup (pieni šuo ) ta Kugukup (šuuri šuo ), Šimšel’ga (mušta oja ) ta Joškarpomaš (ruškie hete ), Il’ankuruk (Il’l’an vuara ) ta Kelgakorem (šyvä rotko ).
Marilaiset elettih tällä mualla jo 1600-luvulla .Enšimmäisie mainintoja Sol’ankan kyläštä löytyy vuuvven 1704 istorijallisista asiepaperiloista .XIX vuosišuan lopušša Sol’ankan eläjät rakennettih lähellä Čebe-kylä , kummaista kučutah niise Odinakši .A jo XX vuosišuan kešellä kahen kylän välissä ilmešty pieni venäläini Dunino-kylä .Ka ihmiset , kumpasien kera mie pakasin , ymmärretäh jotta Sol’anka , Dunino ta Odina ollah yhen kylän n’okkien nimet .
Sol’anka on ainut marilaini kylä ympäristöššä , lähekkäli on vain venäläisie ta tatarilaisie kylie .Šentäh Sol’ankan eläjät aina piettih šuhtehie etähisien marilaisien kera , kumpaset eletäh jo Sverdlovskin alovehen Suksunan piirissä .Rahvaš ajettih šinne pruasniekoilla , a pojat otettih tyttöjä naisiksi niistä kylistä .Sol’ankašta tiijettih muilla alovehilla niise .Ei ole šattumaista , jotta 1940- ta 1950-vuosina monet mariperehet šiirryttih Sol’ankah Tatarijan Stuaroikuklukan kyläštä .
MARILAISIEN JUMALAT
Sol’ankan marilaisie konšana ei oltu rissitty Hristossan uškoh .Hyö täh šuaten on ušottu omih jumalih .
– Hyö ei olla rissitty , kertou vanhin paikallini marilaini Polina Ivanovna Jačmeneva . – Hyö moliuvuttih jumalalla omah luatuh , kumarreltih jumalalla ta aina kiännyttih Poron Kugon jumon ta Kugon Šukčon puoleh . Šukčo on meijän anheli , a Jumin ava on jumalanemo .Kiännyttih heijän puoleh niise .Meilä oli ylen uškoja ämmö .Hiän aina moliutu ennen leipätaikinan panomista .
Oš Poro Kugo jumo (karjalakši "valkie hyvä šuuri jumala ") on marilaisien piäjumala .No paičči šitä heilä on i toisie šuurie ta pienie jumalie : Kava jumo (taivahan jumala ), Kidirčo jumo (jyryn jumala ) ta Mlande jumo (muan jumala ).
Sol’ankalaiset tiijetäh i muutomua emojumalua : Šočin ava (šynnyttäjä emo ), Tul ava (tulen emo ), Vid ava (vejen emo ), Mardež ava (tuulen emo ) ta Pušen’ge ava (puun emo ).
Marilaisien ušošša on vielä monta pienempyä henkie : Pört ojz’a (pirtin isäntä ), Nur kuguz’a ta Nur ava (mečän ukko ta akka ), Vid ijä (vejen kehno ), Šikšondal (kylyn henki ), Ovada (tuulen henki ) ta Pokšim kuguz’a (ušva-ukko ).
Kyllä , ušošša on i vihasie jumalie .Niistä Keremet on piäjumala .Ihmiset pietäh šitä jumalua kunnivošša , jotta še ei luatis mitänä pahua .
Kylän lähellä on Keremetišše-nimini paikka , kunne marilaiset käytih , jotta tappua elukkoja tahi ruatua mitänih vielä uhriksi .
Pravoslavnoit papit aina yritettih hävittyä pakanallisie uškomukšie marilaisien kešeštä ta moničči käytih Sol’ankašša .Šentäh nykyaikana sol’ankalaiset tiijetäh vähäsen kristillisyöštä .
Sol’ankan piäpruasniekka Il’an geče (Il’l’anpäivä ), konša vierahat kaikkielta tultih kostih , oli otettu pravoslavnoista kalenterista .No marilaisilla oli i omie pruasniekkoja .
– Meijän marilaiset , kertou Polina Ivanovna , – piettih Kueče , Semik , Il’an geče ta vielä Šortčol . Vot tätä nellyä pruasniekkua piettih kunnivošša .
MARILAISIEN VANHAT TAVAT
Marilaiset šäilytettih äijän vanhoja tapoja .Hyö luajitah arkkuloissa ikkunoja ta pannah niih erimoisie esinehie , kumpaset voijah kelvata kuoloman jälkeh : rahua , muilua , käsipaikkoja , rihmoja ta niekloja , vehnäjyvyä – kaikki esinehet eri šäkkisissä .Kuolluon vašemeh käteh pannah kynttilä ta lisäkši pannah vierellä kintahat ta villašukat .Marilaiset ušotah , jotta manalašša on pimie ta vilu .
Semik päivänä hyö kučutah kuol luita heimolaisie kalmismualta kotih ta simvolisešti šyötetäh heitä .
Marilaiset ei käyvä kalmismualla vaikka mih aikah .Še on varattava paikka , missä öisin voijah olla koltunat .A paikalliset kerrotah , jotta vanhat marilaiset akat kaikin oltih koltunoja .
– Hyö rikotah ketä tahotah ta ihmini rupieu läsimäh , kerto Anna Zaharovna Vasiljeva , kumpani šiirty Sol’ankah Stuaroikuklukašta vielä ennen šotua . – Šanotah , jotta hyö lennetäh pirtistä truvan kautti . Kayväh kalmismualla , lennelläh šielä ta myöššytäh jälelläh kotih tuaš truvašta .Šanotah , jotta miun oma vellini oli koltuna , lenteli joka paikašša Suksunan piirissä .
Nykyaikana Sol’ankašša on vähän rahvašta , monet ei tiijetä marin kieltä .Heilä on tavalliset venäläiset nimet .A vanhat marilaisiet nimet – Kanzi , Alima , Aibi , Arn’aška , Pajuk , Okai , Sijar , Evai , Sijanai , Pastanbi ta monet toiset – jiätih männyöh aikah .Marilaini kulttuuri niise vähittelen unohtuu .Suali , još Sol’ankan marilaiset hävitäh lähiaikana .
Marilaisešša kyläššä kostissa
Karelian Proper
New written karelian