Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Kyläturizmu: midä nygöi da kui huomei
Kyläturizmu: midä nygöi da kui huomei
Livvi
New written Livvic
Moskovas
piettih viijes taido-talovus-fourumu "Ainavoluaduine Ven’a ".
Fouruman programmah kuulutah suuri kul’tuurine programmu da istundot , ymbäri Ven’ua tulluot neroniekat ozutetah omii luajilmuksii , sobien dizainerat da rahvahallizien ruuttien kollektsionierat ozutetah omii tuoduloi .
Fouruman puittehis piettih pyöryžy stola "Kyläturizmu : nygyaigaine tilandeh da kehityksen perspektiivat ", kudamas pagizijoinnu oldih Moskovas , Sankt-Peterburgas , Piiterin da Saratovan alovehilpäi tulluot ekspertat , kuduat kehitetäh agro - da gastronoumistu turizmua , kehitetäh omien alovehien brendoi .
Kyläturizmua kehittäjes eräs tärgevimis šeikois on sen eländykohtan etnokul’tuurine omaluaduvus .Se aihe on tärgei kaikile kanzoile , kandurahvahile , suomelas-ugrilazilegi .
Inkeroizien Šoikula-yhtevyksen piälikkö Dmitrii Harakka-Zaitsevan mieles suomelas-ugrilazien alovehil ollah ylen hyvät mahtot etnoturizman kehittämizekse .Alovehen histourii , rahvahan kieli , perindöt da tavat , folklouru , perindöllizet syömizet da käzinerot , paikallizien eläjien ruadokohtat turizmualal – kai net pidäy ottua huomivoh uuzii turistumatkoi da programmoi luadijes .Omas paginas Dmitrii ezimerkikse mainičči tulokkahii etnoturizmuprojektoi , kudamii todevutetah Piiterin da Tverin alovehil , Karjalan tazavallas .Juuri paikallizet eläjät , kuduat hyvin tietäh oman rannan histouriedu , kieldy , perindölöi , ollah projektoin eistäjii da todevuttajii .
– Etnoturizman kehityksen lujannu perustehennu pidäy olla tovelline informatsii , syvät tiijot , kuduat voijah andua paikallizet eläjät , pidäy varmuttu Dmitrii Harakka-Zaitsev .
Myö puaksuh näemmö , kui turistoile da paikallizile eläjile ozutetah karjalazii libo vepsäläzii ruuttii , kuduat ni lähäl ei olla meijän .Puaksuh sanellah meijän perindölöis da tavois ihan olemattomua da toiči nagrettavua .Paha on , ku biznessu toiči maltamattomah luaduh käyttäy perindöllizen kul’tuuran elementoi .Ylen paha on , ku sidä suau nähtä , konzu kul’tuurupidoloi luajitah korgiel valdivollizel tazol .
– Toiči turistat sanellah midätahto mostu , kai kummu on . Sanotah , kus da kenes mostu kuultih .Sendäh , konzu otetah vastah turistoi , pidäy sanella tovellistu tottu da , ku pidänöy , kohendua hairahtukset , jatkau Dmitrii .
Vie eräs tärgei aspektu on kul’tuuran vizualizatsii , ku etnokul’tuurizes ymbäristös paikalline rahvahalline kul’tuuru olis nägyvis .Se on hyvä keino säilyttiä alovehen omaluaduvus , da kiinittiä huomivuo alovehen kul’tuurah da kieleh mielen kiinittämizekse .Se auttaugi kuhkuttua tursitoi tulemah .
Nämmien protsessoin keskes pidäy olla nämmil alovehil eläjil kandurahvahil .Heijän kehoituksii , kui kylis kehittiä turizmua , pidäy vältämättäh kannattua .
Suomelas-ugrilazil on oma tietty da luja sija sie , kus paistah kyläturizman kehittämisty .Sanommo , jogavuodehizen Piiteris piettävän AgroRus’-ozuttelun puittehis pietäh kanzoinvälisty fourumua "Kyläturizmu : vastahotandan kanzallizet perindöt da alovehien nygyaigaine kehitys ".Dmitrii Harakka-Zaitsevan sanoin mugah suomelas-ugrilaine iäni siegi kuuluu , ilmai sidä fourumu olis rounoku vajai .Suomelas-ugrilazil on midä ozuttua kyläturizmua paistes , omil projektoil hyö kehitetäh omii alovehii da sanellah Ven’an monikallizes perindöllizes kul’tuuras .Fourumas kaksi vuottu peräkkäi Tverin , Piiterin , Irkutskan alovehil da Karjalas tulluot ezitettih omii projektoi , kudamien vuoh tavoitetah elavuttua nämmil alovehil eläjien kul’tuurua .
– Meijän projektu "Karjalaine kodi Čaškovas " on perehinneh ruattavu da meijän tavoiteh on kehittiä tverinkarjalazien kul’tuurua : sanella meijän histouries da perindölöis , ozuttua , kui enne elettih meijän ezi-ižät , ku rahvas iče kiännyttäs omien juurien puoleh , ruvettas tutkimah omien suguloin histouriedu , sanou tverinkarjalaine Marina Jevgrafova , karjalazen koin emändy Čaškovan kyläspäi .
Marinan sanoin mugah Čaškovah tulou käymäh rahvastu suurisgi linnoispäi , heil mieleh on nähtä kyläläzien argielostu .Sih aigah , ku Jevgrafovien pereh ottavui oman perehprojektah , hyö ehtittih luadie Labirintan , kuduas ollah karjalazien ennevahnazet kuvat , hyö kiinitetäh huomivuo karsikko-aihieh , mustoitetah mustah kylyh liittyjii perindölöi da opitah syvendiä rahvastu karjalan kieleh .
Kyläturizmu: midä nygöi da kui huomei
Livvi
New written Livvic