Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Nadežda Vasiljeva. Vaikie, ka onnellini elämä
Nadežda Vasiljeva
Vaikie, ka onnellini elämä
Karelian Proper
New written karelian
Juttelemma
Raisa Arhipovan kera hänen vanhan talon šuurešša keittijöššä .
Puhtahie karjalaisie hurštija , halkotakka kiukuan luona , ikkunoissa on verhot .Ympäri kaikki on puhašta , ei ole mitänä ruhkua eikä pölyö .Kaikki luatiu mitä lienöy erikoista kojikkutta , šielukašta ta lämmintä ilmapiirie .
Miun pakinakaverin elämän piäoša mäni šiinä talošša : yheššä Toivo-puolison kera hyö rakennettih šitä , šiinä on šynnytty , ruavissuttu ta pörähettih lentoh aikuhiseh elämäh tyttäret .
EVAKKOVUUVVET
Tuiskukuun alušša Raisa Stepanovna täytti 93 vuotta .Hiän eli pitän , vaikien ta tapahtumarikkahan elämän .Naini on šyntyn vanhašša Alajärven kyläššä , kumpani šijottu Uhtuon kyläštä päinvaštasella Kuittijärven rannalla .Tuatto aikaseh šiirty tuonilmasih .Muamo jäi kahen lapšen kera .Hiän ruato kolhosissa , tytöt kašvettih , aika mäni tavallah .Ka Šuuri Isänmuallini šota katkasi kylän rauhallisen elämän .
Evakko oli kiirehini .Vain harvat ymmärrettih , mi tulou ielläh .Eläjät otettih matkah vain tarvittavimpie tavaroja .Heti kun venehet hävittih lahen mutkan tuakši , oman kylän piällä nousi ruško : palettih talot .A šiitä taivahalla ilmešty vihollisen lentokonehie .Ne liijeltih Kuittijärven piällä , lentäjät ečittih pualie – turvattomie ta pöläštynyitä alajärviläisie , kumpasien kešen oli naisie , ijäkkähie ihmisie , lapšie .Ei kaikki piäšty Uhtuon rannalla .
Evakoitut pitälti matkuššettih Arhankelin alovehen Sol’vičegodskin piirih .Raisa Stepanovna ei voi muistua šiinä vietettyö aikua itkömättä .Oli nälkä , kylmä .Hyö ei tiijetty venäjän kieltä , mi oikein vaikeutti elämyä .
– Muamo šai meilä vain 200 grammua leipyä päiväššä , muistelou Raisa Arhipova . – Myöhemmin kun hiän alko ruatua mečänhakkuajana , muona kašvo 400 grammah šuaten . Myö aina olima näläššä .Mie pärjäsin šiinä hiäššä , a miun čikkoni kuoli evakošša .
Heti kun tuli pitälti vuotettu viesti Karjalan vapauttamisešta , Raija muamoh kera šuoriuvuttih jälelläh kotih .Tultuo hyö jouvuttih Jyvyälahen kyläh , missä šykšyllä korjattih potakkašatuo .Muamo viluštu ta jykiešti läsiyty .Hiän kuoli 13-vuotisen tytön yšäššä .
Paikallisešša lapšienkojissa Raija uuvveštah alko opaštuo .Naisen šanojen mukah šiinä hyö elettih hyvin ta šopusašti .Lapšienkoti autto keštyä onnettomukšie , löytyä omua iččie tulijašša elämäššä .
Šamah aikah voiton kera kotih myöšty rintamamiehie .Heijän kešen oli niise Toivo Arhipov – šomavartaloini , reipaš ta kaunis – mitein jiähä rakaštumatta ?
ŠOPUSA PEREH
Arhipovien pereh oli luja ta šopusa .Muamoakka autto hoitua taloutta .Vaikka naisella oli monimutkani luonto , min’n’an onnistu ašetella hyvie šuhtehie hänen kera .
Hekla Aleksejevna Arhipova oli tunnettu vanhojen karjalaisien hiälaulujen ta itkuviršien esittäjä .Hiän tiesi äijän starinoja , aina luki niitä omilla punukoilla , opašti heilä muamonkieltä ta pakasi tyttöjen kera vain karjalakši .Hiän puitto tiesi , jotta hänen starinat , laulut , kertomukšet Kalevalan muan perintehistä ta istorijašta varmašti kelvatah punukoilla elämäššä .Näin tuliki .
Vanhin Galina opašti Karjalan istorijua Kalevalan koulušša , keräsi rikašta ainehistuo Ruškie partisani -partisanijoukošta ta šotah ošallistunuista kotikyläläisistä .
Toini punukka Nadežda tuli muamonkielen šäilyttäjäkši , opašti paikkallisen päiväkojin kašvattiloilla karjalan kieltä .Hiän kiänti venäjäkši Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala -kirjan .Nadežda auttau ta ošallistuu jokavuotiseh karjalankieliseh šaneluh .
Raisa Stepanovna monta vuotta ruato kirjanpitäjänä Kalevalan piirin kuluttajašeurašša .Kollegat aina kunnivoitettih häntä .Jiätyö eläkkehellä naini ušein koko kešäkši läksi Alajärven kotikyläh .Hiän lapšuošta muisti šen joka čuppuo ta lahta , tiesi missä oli parempi laškie verkot ta šuaha hyvä pyyvvyš , a missä oli parempi käyttyä onkie .Hiän levähti šielulla omalla mualla .
Nyt Raisa Arhipova niise ikävöiččöy Alajärvie , ka ijän takie ei voi käyvä šinne .
– Miula on jo 93 vuotta , šanelou Raisa Stepanovna . – Mie en arvellun , jotta elän täh ikäh šuaten . Staraičen liikkuo enemmän , taijan hil’l’akkah šuomie pihua ta tuuvva halkuo .Miula on vanha talo , še on yli 60 vuotta vanha , šentäh pakkasina jouvun lämmittämäh hyvin .
Valtijo huolehti Raisa Arhipovašta ta anto šotaveteranin lešellä rahavaroja talon oštamiseh .Tytär ta punukat annettih raha-apuo ta oššettih uuši kunnoššettu korttieri .Elä , iloššu , ka ei .Raisa Stepanovna jiäy luotettavakši omalla vanhalla talolla , missä mäni hänen vaikie , ka niin onnellini elämä .
Vaikie, ka onnellini elämä
Karelian Proper
New written karelian