VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nadežda Vasiljeva. Myö kaikin olemma piäštökkähie

Nadežda Vasiljeva

Myö kaikin olemma piäštökkähie

Karelian Proper
New written karelian
Kalevalan koulušša piettih entisien opaštujien tapuamini. Šiih tuli ušeita koululla luotettavie eklisie opaštujie.

Hyö on jo ruavissuttu, erähillä on näkyväiset harmuat tukat. Juhlavuosien piäštökkähät lopetettih koulu viisi, kymmenen, 15 vuotta takaperin ta aijemmin. Heilä tuaš helisi koulun šoitto ilmottuan tapuamisen, kertomukšien ta muisselmien tunnin alušta. Niitäjuohattajie, huvittavie, outoja kuulu šinä iltana äijän.
Vain ijän mittah ymmärrät, kuin viisahat, hyvät ta oikeuvenmukaset oltih meijän opaštajat. Koulušša hyö opaššettih meitä ei ainuoštah lukomah ta laškomah, vain olomah yštävinä, olomah onnellisina, prostimah ta iloštumah toverien mäneššykšistä. Hyö opaššettih meitä elämäh, näin kiänty keräytynyijen puoleh koulun entini opaštuja Ol’ga Lehtinen.
Ol’ga Sulovna jätti koulun šeinät 50 vuotta takaperin, ka parahat muisselmat jiätih hänen šieluh ijäkši.
Ammuset kunnivopiäštökkähät, kakši TamaruaBogdanova ta Nemitčenko lopetettih Kalevalan koulu vuotena 1955, ka vielä muissetah omie opaštajie. Naiset muhien muisseltih, kuin yläluokkih šuaten opaššuš mäni šuomen kielellä. Venäjän kieli oli erillisenä opaššušainehena. Kuin hyö staraitih, jotta šujuvašti šuorittua tentit, konša vuosi ennein lopettamista opaššuš šiirrettih venäjäkši!
Šamoin opaštajat kuultih hyvie šanoja vuuvven 1970 piäštökkähältä Nadežda Rastriginalta. Heistä tuli hänen juohattajie, hyvie yštävie ta apulaisie. Nadežda F’odorovna valičči opaštajan ammatin. Vuosikymmenien aikana hiän opaštau Kalevalan ta Luušalmen koululaisilla venäjän kieltä ta kirjallisutta, kertou heilä kotimuan istorijašta, kumpasella omisti oman pedagogisen elämän.
Kalevalan koululla on rikaš istorija, kumpaseh kuulutah muun muašša piäštökkähien elämäntaipalet. Kalevalan koulu kašvatti rakentajie, valtijoelimien johtajie, liäkärijä, opaštajie, ammatillisie artistoja, journalistija ta toisie ammattimiehie. Hyö muissetah kouluo ta ollešša loittona omašta pos’olkašta työnnetäh tervehyisie.
Piäštökkähien tapuamiseh ei voinun tulla Aleksandr Kuikka. Hiän lähetti omilla opaštajilla videopoštikortin. Mieš korošti, jotta koulun ta šen opaštajien anšijošta hänen onnistu tulla Karjalan kanšallisen teatterin piänäyttelijäkši, šuahuštua äijän elämäššä ta tulla arvollisekši ihmisekši.
Monilla koulun vuuvvet jiähäh kummallisimmakši ta huolettomimmakši ajakši, konša joka päivä šattu uuši löytö, mukavie tapahtumie ta tilaisukšie. Šajekuulaiset, pionerit, nuorisoliittolaiset: vanhemmat piäštökkähät varmašti šuoritettih ne kehityšvaihiet.
Nykyaikaset nuoret ei ymmärretä niitä, ka ne ollah niin lähiset ta unohtumattomat. Pioneri- ta turistikerähmöt, työdesantit, koulun retket, urheilukisat ta kulttuurikilpailutše kaikki oli joka piäštökkähän kouluelämäššä.
Kalevalan koulun käytävissä valtasi lämmin ta šielukaš ilmapiiri, muhahukšie ta šepäilyjä, loputtomie muisselmie ta kukkavihkoja.
Šinä iltana istorijan aikakirjah ilmešty šemmoni kirjutuš:
"Enšimmäisie elämänopaššukšie myö šaima oman koulun šeinissä.
Loittosena vuotena 1999 poläštynyinä ylittimä šen kynnykšen. Meistä tuntu, jotta juštih eklein istuma pulpetissa ta tulima enšimmäisiksi, ket šuoritettih yhenmoini valtijotentti, a tänäpiänä olemma aikuhiset ihmiset, ket ikävöijäh männyitä aikoja. Passipo šiula, oma koulu, joka tunnista, lämpimistä šanoista, virikkehistä, kumpasie šie toit meilä opaštajien šuušta. Vuuvven 2010 piäštökkähät".
Meilä kaikilla koulu tulou enšimmäisekši aškelekši kohti aikuhista elämyä. Kaikilla še on enšimmäini opaštaja ta enšimmäini šoitto. Vuosien piäštä tulemma omah kouluh, tunnemma iččie šamoiksi koululaisiksi ta tunnuššamma šillä rakkahuon.