VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Vit'azi

Vit'azi

Livvi
New written Livvic
Vit'azi on rohkei saldattu, bohatteri Muinas-Ven'al.
Vit'azit oldih sluužbal kniäzilöin da vojevodoin družinois da oldih rohkiet, kunnollizet da uskollizet, mi yhtisti heidy keskiaijan jevrouppalazih ricariloih. Roinduperiä myöte vit'azit enimyölleh oldih ylähistöspäi, suadih omas ruavos palkua. Hyö käydih sodamatkoih, puolistettih rajua vihollizis, piettih kauppua, ruattih muadu da otettih ozua Ven'an poliittizeh elokseh. Vit'aziloil oli tärgei rouli valdivon keskiaijan yhteiskunnas da hyö oldih urhakkahuon da ricarin kunnivon simvolannu.
Bohatterilois, erinomah vägevis ristikanzois, heidy eroi se, ku vit'azit oldih ammattinerozet valdivonsluužbas olijat saldatat. Vit'azit oldih rungal raviet, korgiet, nerokkahat, lykykkähät soda-azielois da erinomazen sodataijon maltajat saldatat. Muinas-ven'alazien vit'aziloin urhotegolois, urhakkahuos da vägevyös sanellah monis lähtehis, ga enimyölleh niilöin urhotegolois suau tiijustua suullizes rahvahan perindös: suarnois, aigukirjois da starinois.

Etimolougii da merkičys
Fasmeran etimolougizen sanakniigan mugah vit'azi-sana oli roinnuh muinas-norviegielazes sanas vikingr (vikingu).
Ga nygyaijan tutkijat ebäilläh tädä mieldy. Fasmer yhtelaigua ozuttau sengi, ku vit'azi-sana on yleine sluavilaine, min periä versii skandinuavizis kielis laihinotandas rodieu vaigiehsellitettäväkse. Sidä paiči pidäy panna merkile se, ku skandinuavistu juondehtu -ing muinas-ven'an kieles vastai eibo -язь, a -яг: vaeringvar'ag, kulfingkolb'ag. "З" oli vaiku monikos muinas-ven'an kieliopin siändölöin mugah: ven. варягварязи, mugaže ven. ятвягятвязи da ven. печенегпеченези. Sendäh skandinuavizen viking zakonanmugaine vastineh olis "викяг" libo gipotiettizen astevaihtelun mugah k/t — "витяг", ga nikui ei "витязь".
Pol'šu-čeehii-lužican tutkijat A. Br'ukner, K. Mahek da H. Šuster-Ševc hronolougizien da foneettizien syylöin periä pietäh sanua tozi sluavilazennu. Jälgimäzen mugah sanan alguperänny on muinastu račastajua saldattua tarkoittai sluavilaine sana *vitь — "sualis, voinusualis", vahn.‑sluav. възвить — "hyödy, edu, tulo, bariššu".
Vie yhten versien mugah vit'azi-sana rodieu prussien sanas "витингас" — "kuulužu račastai saldattu, ricari". Verduamizekse: litvan kieles tädä sanua vastuau sana "витис" — "kuulužu račastai saldattu, ricari". Juuri tämä etimolougii sellittäy т-kirjaimen roindua, a eibo к-kirjaimen roindua.
Enzikerdua vit'azi-sana tulou vastah vuozinnu 1460 interpol'acies ven. Повести временных лет -kniigas, kudai on Perejaslavl'an aigukirjas.
Vuozisualoin XIXVII ven'an kielen sanakniigu ozuttau, ku terminiä käytettih ven'alazis aigukirjois, nimenomah Perejaslavl'an aigukirjas merkičykses "saldattu kniäzin družinaspäi, kuningahan vardoičusjoukospäi". Vuozisualoin XVXVII aigah sanua käytetäh ricariloin romuanoi kiändäjes merkičykses "rohkei saldattu, bohatteri". P. J. Čornih tarkendau, ku sana oli roinnuh ei aijemba XV vuozisadua da sidä käytetäh harvah, a V. D. Kuz'mina panou merkile sen, ku se korvuau substantiivua ven. "храбр". Suau huomata, ku puaksumbah vuozisual XV tädä sanua käyttäy Jefrosin Belozerskii.
Brokgauzan da Jefronan tiedosanakniigas on kirjutettu, ku sanua puaksumbah suau vastata ven'alazis rahvahan suarnois merkičykses "voittai, rohkei, ricari, bohatteri. Ven'an kielen kanzallizes korpusas sanan maksimualline käyttömiäry on XIX vuozisuan allus, sit tulii pieni käyttönouzu kuuluu A. S. Puškinan da M. J. Lermontovan luomisruadoh.

Kul'tuuras
Runoelmu "Sana Igor'an polkah nähte" (ven. "Слово о полку Игореве"),
Šot Rustavelin runoelmu "Vit'azi tigran nahkas" (ven. "Витязь в тигровой шкуре"),
Aleksandr Puškinan runoelmu "Ruslan da L'udmila",
Viktor Vasnecovan kuvat Jälles Igor' Sv'atoslavovičan torua polovcoinke (ven. "После побоища Игоря Святославича с половцами") (1880), Vit'azi ristudorogal (ven. "Витязь на распутье") (1882).