Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Unelma Konkka
Unelma Konkka
Livvi
New written Livvic
Unelma Sem'onovna Konkka (21. elokuudu
1921 — 4. oraskuudu 2011) on Nevvostoliiton da Ven'an runoilii , kirjuttai , kiändäi , folkloristu .Filolougientiedoloin kandiduattu , Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituutan vahnin tiedoruadai , Nevvostoliiton kirjuttajien liiton ozanottai (1981).
Eloskerdu
Unelma Konkka oli roinnuhes Konkkalas (ven . Konkolovo ), kudai on lähäl Toksovuo (ven . Toksovo ) Šlissel'burgan ujezdas (nygöi se on Piiterin alovehel ).Häi oli kymmenes lapsi inkeriläzien muanruadajien perehes .Taloin nimi oli Korvela .
Tuattah Simo Konkka enne vallankumovustu oli kylän vahnimannu , händy vallittih rauhansud'd'akse .Häi kaikelleh kannatti lugemistu omas lapsekkahas perehes , sendäh kois ainos oli äijy kniigua Biblies Karl Marksan da Žan-Žak Russon tevoksissah .Muamah — Katri Vanhanen .Kaikkiedah perehes oli 12 lastu , viizi lastu kuoli pienete .
Kezäkuun allus vuvvennu 1921 amnistien hyvyös Tarton rauhusobimuksen tuloksien mugah Konkan pereh tuli järilleh kodih Suomespäi , kunne heil pidi pajeta vuvvennu 1919 repressieloin täh , kudamii piettih Nevvostoliiton vallasolijat Pohjazen Inkerinmuan eläjii kohtah .Elokuun 21. päivänny oli roinnuhes Unelma .
Vuvvennu 1931 Konkan pereh sanottih kulakoikse , tuattua da muamua Urho - da Unelma-lapsienke työttih Siberih .Jälles kahtu vuottu kestäjiä karkoitustu muamal lapsienke annettih luba tulla Siberispäi , ga ajua pidi ei kodih , heijän kodi oli otettu vägeh , hyö tuldih Karjalah Rugajärven kyläh , kus Unelman vahnembi sizär Hilma ruadoi opastajannu .Tuattuahäi vastukarai Päivänlasku-Siberispäi työttih loitomba Jakuutien koillizeh , Verhojanskan lähäle , kus häi kuoli vuvvennu 1933.
Sit Hilmua työttih opastajakse Rebol'ah , sie Unelma loppi seiččemenden kluasan .
Vuvvennu 1938 Unelma muutti Petroskoih , kus kaksi vuottu opastui ruadotiedokunnal , sit piäzi opastumah Pedagouguinstituuttah .Vuvvennu 1939 Talvivoinan periä opastus oli keskustettu .Vuvvennu 1940 häi jatkoi opastundan Karjal-Suomelazes valdivonyliopistos , kudai perustettih Pedagouguinsituutan pohjal .Suuren Ižänmuallizen voinan aigah Unelma oli evakos Udmurties , ruadoi podsobnois talohuos Iževskan sodazavodal .
Vuvvennu 1944 tuli järilleh Petroskoih , terväh Siktivkaraspäi evakospäi tuli yliopistogi , kudamale annettih Petroskoin valdivonyliopiston nimi .Vuvvennu 1946 Unelma loppi Petroskoin valdivonyliopiston da händy työttih ruadoh Tartoh , kus häi opasti ven'an kieldy da literatuurua školas .
Vuvvennu 1947 piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopiston aspirantuurah .Vuvvennu 1948, akadiemizen loman otettuu , muutti Kalevalan piirih Uhtuon kyläh , kus viizi vuottu opasti ven'an kieldy da literatuurua .Vuvvennu 1953 Unelma jatkoi opastundan aspirantuuras folkloristiekan alal Muailman kirjalližuon instituutan tyves .
Vuvvennu 1957, Petroskoih tulduu , häi rubei ruadamah Nevvostoliiton tiedoakadiemies Karjalan tiedokeskuksen Kielen , literatuuran da histourien instituutas , kus ruadoi 20 vuottu .
Vuvvennu 1966 Unelma Konkka puolisti kandiduatan väitösruavon , kudaman aihiennu oli "Karjalaine satiirine suarnu ".Sen pohjal piästettih ilmah samannimine monogruafii .
Tutkii sežo piästi ilmah karjalazien suarnoin kaksi ozua .Suarnua on 171 da net on kirjutettu 1000 sivul .Suarnois oli ezitetty Karjalan kai piirit da niilöile tutut omaluaduzet karjalazet juondehet .Enzimäzes ozas "Karjalazen rahvahan suarnat " (ven . "Карельские народные сказки ", Наука , vuozi 1963) ollah pohjaskarjalazet suarnat da seesjärveläzet suarnat .Toizes ozas "Karjalazet rahvahan suarnat . Suvi-Karjal " (ven . "Карельские народные сказки . Южная Карелия ", Наука , vuozi 1967) ollah lyydiläzet da liygiläzet suarnat .Suarnoin alguperäzet kappalehet piästettih ilmah paikallizil alamurdehil , sendäh niilöi voi käyttiä tärgienny lähtehenny karjalan kielen opastumizes .
Unelma Konkka keräi rahvahanrunohuttu Karjalan eri piirilöis .Enimyölleh händy kiinnostettih Seesjärven rikkahat rahvahan perindöt , sie häi enzikerdua oli vuvvennu 1967.Puadenel hänen avul oli perustettu kompleksujoukko , kudamah kuuluttih folkloristat , etnogruafat , kielentutkijat da suomelazet tiedomiehet , kudamat vuozien 1972—1976 aigah piettih sie tutkimuksii , niilöin pohjal sit piäzi ilmah kaksi kniigua folklouran da etnogruafien materjualanke .
Enzimäzen kniigan — Vuozisualoin XIX lopun — XX allun Seesjärven karjalazien hengelline kul'tuuru (ven . "Духовная культура сегозерских карел конца XIX — начала XX в ." (Наука , vuozi 1980) — kirjuttajinnu ollah Unelma Konkka da hänen poigah Aleksei Konkka , kudai kirjutti ozan pruazniekois .Heijän kerätty materjualu on ainavoluaduine , a kniigu on luajittu suullizien paginoin kirjutuksis , net koskietah taboi da pruazniekkoi , niilöinke yhtes ollah analiittizet kirjutukset .Kniigas tulou ezile sežo folklouran vahnin laji — itkuvirret .
Vuozinnu 1960—1970 Nevvostoliitos da Suomes azientiedäjien keskes kazvoi kiinnostus läs tutkittomannu olluoh itkuvirzilöin žanrah .Karjalas joga piiris oldih omat ainavoluaduzet iänelitkendän perindöt .Unelma Konkka tutki niilöi funksieloin da ezitändykohtan mugah muahpanendu - da svuad'buritualois .Tämän ruavon tuloksennu rodih monogruafii ven . "Поэзия печали . Карельские обрядовые плачи ", kudai oli valmis painettavakse vuvvennu 1975.
Ven'an tundietut folkloristat Boris Nikolajvič Putilov da Kirill Vasiljevič Čistov annettih tälle ruavole korgiet arvosanat da kehoitettih ezittiä tädä monogruafiedu douhtoran väitösruavonnu .Yhtelläh Instituutan johtokundu yhtes puolovehen elimienke piettih tädä tutkimustu ideolougizesti noudamattomannu da kniigua ei ruvettu painamah .
Vuvvennu 1985 tämä monogruafii painettih Suomes suomen kielel Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julgavoloin sarjas nimel suom . "Ikuinen ikävä . Karjalaiset riitti-itkut " (ven . "Вечная печаль . Карельские обрядовые плачи ").Tämä ruado on ainavoluaduine tutkimus tämän žanran tutkimizes , enzimäine karjalazien itkuvirzilöin monogruafine tutkimus .Ven'an kielel kniigu nägi päivänvalgien vuvvennu 1992.Se tässäh on Karjalan da Suomen rahvahanrunohuon tutkijoin käytettävimii kniigoi .
Vuvves 2004 Unelma Konkka eli Suomes .
Vuvvennu 2014 monogruafien enzimäine oza painettih japounien kielel , sen kiändäjänny oli Röko Jamaguti .
Unelma Konkka kirjutti kaikkiedah enämbän sadua tiedoruaduo .
Unelma Konkkua tundietah sežo runoilijannu da kirjuttajannu , kudai kirjutti suomekse peittonimel Katri Korvela .Vuvves 1981 algajen häi oli Nevvostoliiton kirjuttajien liiton ozanottajannu .Omii tevoksii häi kirjutti välläs runomuvvos .Hänen runot on kiännetty eestin , vengrien , mordvan kielile .Häi kiändi kaunehkirjalližuon tevoksii suomen kielespäi ven'an kielele .
Unelma Konkka oli monien muuloin yhtistyksien ozanottajannu : Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran , Kalevalaseuran , M . A . Castrenin Seuran , Kanzoinvälizen folkloristoin associacien , Karjalan Sivistysseuran ozanottai .
Pereh
Hänen ukkoh — Pekka Perttu (kirjuttai ).
Poijat ollah Aleksei Konkka (etnogruaffu ) da Arvi Perttu (kirjuttai ).
Vahnembi velli Juhani Konkka (1904—1970) — Suomen kirjuttai .
Unelma Konkka
Livvi
New written Livvic