Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Tatjana Boiko
Source:
RUWIKI(livv): https://olo.ruwiki.ru/wiki/Tatjana_Boiko
Tatjana Boiko
Livvi
New written Livvic
Tatjana Boiko (9.: kylmykuudu 1954) on filoulogu, karjalan kielen tutkii, karjalan kielen opastuskniigoin da sanakniigoin luadii, redaktoru, Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadai, Karjalan tazavallan piämiehen alazeh sanastokomissieh kuului.
Eloskerdu
Tatjana Petrovna Boiko on roinnuhes Anuksen piirin Videlen kyläs. Vuvvennu 1972 loppi Videlen keskiškolan. Sen jälles jatkoi opastundan Karjalan valdivollizes pedagouguinstituutas filougizel tiedokunnal. Sen loppiettuu, vuozien 1976—1979 aigah, ruadoi ven'an kielen da literatuuran opastajannu Videlen keskiškolas.
Vuvves 1984 Tatjana Boiko ruadau Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuozinnu 1993—2006 ruadoi ližäkse Karjalan valdivollizes pedagouguinstituutas, kus opasti karjalan kieldy valmistusozaston opastujile. Se oli algukursu niilöih abiturientoih nähte, kuduat ei voidu enzikerras piästä tutkindolois läbi da puuttuo opastumah pedagouguinstituuttah.
Kieliruado
Jo 40 vuottu Tatjana Petrovna tutkiu da kehittäy karjalan kielen sanastuo. Tämän suuren ruavon tuloksennu roittih Suuret ven'a-karjalaine da karjal-ven'alaine sanakniigat. Niilöin jälles, vuvvennu 2022, piäzi ilmah Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu. Se on karjalan kielen valmistettulois sanakniigois suurin: sih on otettu enämbi 23 tuhattu karjalankielisty sanua. Sit sanakniigas ollah enimät sanat Suures karjal-ven'alazes sanakniigaspäi da on ližätty äijy yhtyssanua, kudualoi ei olluh sie.
"Pidäy ku rahvas, kai lugijat ellendettäs da tundiettas uuzii sanoi, otettas vastah da ruvettas niilöi käyttämäh. Sentäh myö enzikse ečimmö sanoi vahnois kniigois da sanakniigois, ku löydiä niilöis kniigois perustat uuzil sanoil. Suuriman avun täs ruavos saimmo kuuziozazes Karjalan kielen sanakniigas. Suomen tutkijat kerättih net materjualat da niilöin ezikuvat vie enne voinua, konzu käytös oli vie äijiä enämbi karjalastu sanua. Äijät niilöis sanois nygöi jo hävittih, ei olla käytös. Sanoi sanakniigoih valličimmo syväintunnol, enzikse panimmo kaikis enimäl käytösolijat sanat – kaikkienkäytettävät sanat" (Tatjana Boiko, Oma Mua, 2022, № 31).
Tatjana Boiko on karjalan nuorikirjallizen kielen kirjalližuon tevoksien, opastusmaterjualoin da opastuskniigoin alallizennu korjailijannu. Vie oman ruadotaibalehen allus häi otti ozua Grigorii Makarovan Karjalan kielen sanakniigan da Vieno Fedotovan Karjalan kielen frazeolougizen sanakniigan korjailemizeh.
Tutkii on opastuskniigoin luadijannu: vuvvennu 1993 nägi päivänvalgien hänen Oma sana -luvendukniigu da vuvvennu 1996 piästettih ilmah Karjalan kielen uardehet -kniigu.
Palkindot
Tatjana Boiko on palkittu:
Ven'an tiedoakadiemien kahtel kunnivokirjazel (vuvvet 2004, 2012),
Karjalan tazavallan Opastusministerstvan kunnivokirjazel (vuozi 2005),
Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kunnivokirjazel (vuozi 2000),
Karjalan tazavallan kunnivokirjazel (2015),
Karjalan tazavallan piämiehen kunnivomerkil "Panokses Karjalan tazavallan kehittämizeh" (2019).
Vuvvennu 2017 Tatjana Boiko rodih Vuvven laureatakse Karjalan tazavallas.
Vuvvennu 2024 Tatjana Boiko sai medalin "Arvoruadolois Karjalan tazavallan hyväkse".